Wauhtitassut

Laitetaan lisää kuvia pikkuisesta Bongosta, kun niitä kerran on koneelle kerääntynyt. Kuten viime postauksessa tuli kerottuakin, kissojen tutustuminen meni todella hienosti. Parin tunnin kuluttua Bongon saapumisesta, isä ja poika jo leikkivät keskenään ja seuraavana päivänä leikkejä taas jatkettiin. Ja Kisu oli aivan innoissaan Bongon mukana tulleista uusista leluista, joiden kanssa se leikki tuntitolkulla keittiössä, poikien leikkiessä keskenään omia leikkejään.

Toisena päivänä tutustuttiin tarkemmin kiipeilypuuhun ja kiivettiin heti ylös asti. Ylhäältä löytyi ihan mahtava nukkumispaikka, jossa täytyi ottaa pienet päikkärit ja sitten olikin hyvä tulla juuri heränneenä ilmeilemään kameralle…

Ja Pandahan tietty seurasi perässä minne ikinä Bongo menikään.

Alas tullessa Bongolla oli vastassaan pieni ongelma; alastuloreitillä oli iso karvainen este

Mutta kyllä kissa keinot keksii…

..ja alas tultiin onnistuneesti.

Sitten olikin taas aika jatkaa leikkejä

Ja onnistuinpa jopa saamaan kaikki kolme samaan kuvaan. :D Bongo leikkii, Kisu vahtii ja Panda nuolee huuliaan.

Keittiön oven takana oli myös hyvä käydä tsekkaamassa, pitäähän paikat tutkia oikein perusteellisesti. Ja taas kerran Panda vahtii vieressä.

Höyhenkepillä leikkiminen on vakavaa puuhaa, silloin ei parane tulla häiritsemään kameralla. ;)

“Jaa että poseeraa siinä kasvin vieressä. No en varmana.”

Veeenytys jalkaa vasten.

Kylläpäs näitä kuvia piisaa. Ja nämäkin on vasta toiselta päivältä Bongon kotiutumisesta. Jatkoa luvassa.

Viime päivityksestä on kulunut ihan hävettävän kauan, ottaen huomioon mitä kaikkea tässä on sinä aikana tapahtunut, mutta viimein sain otettua itseäni niskasta kiinni ja päivitellä kuulumisia.

Tuossa kuukausi sitten, eli 23.5 meidän joukko lisääntyi yhdellä! Pandan ja Saanan pentueen sininen poika, Bongo, muutti meille asumaan. :) Jotkut jo Bongosta tietävätkin ja jotkut ovat päässet pojan livenäkin näkemään, takana kun on Bongon kanssa jo yksi näyttely, olimme Ery-Sydin näyttelyssä 6.6. Siitä lisää varmaan vielä myöhemmin, nyt on niin paljon muuta kerrottavaa, että pitkä postaus luvassa.

Kävin huhtikuussa katsomassa ja kuvailemassa Pandan ja Saanan pentuja ja Bongo onnistui minut sillä reissulla sen verran hyvin hurmaamaan (ihan kuin en olisi jo muutenkin menettänyt sydämeni tälle pentueen siniselle hurmurille), että tässä sitä nyt ollaan kahden sompun palvelijana. :) Sininen somppu on ollut haaveissa jo kauan ja kun tuli mahdollisuus ottaa oman kissan jälkeläinen, niin eihän siitä nyt voinut kieltäytyä (ja kiitti vaan asianomaisille jotka vielä kiusasivat asiasta ja suurinpiirtein tyrkyttivät sinistä söpöliiniä. ;) Minunhan EI pitänyt mitään kolmatta (neljättä) kissaa vielä ottaa, mutta tietäähän sen miten siinä käy kun käy pentuja ihan vaan katsomassa. ;)

Bongo, virallisesti Kisompa’s Heliodoro, on mitä ihastuttavin nuori mies, ikää tällä hetkellä 4 kk ja rapiat. Panda ja Kisu ottivat pikkuisen hienosti vastaan, ikinä ei ole kissojen keskeinen tutustuminen mennyt niin hienosti. Ihan kuin Bongo olisi aina kuulunut joukkoon, kaikki tulivat heti toimeen keskenään. Tutustumisen yhteydessä ei kuulunut yhtään sähinää tai murinaa kenenkään suunnalta, Kisukin oli äipän todella reipas tyttö! :)

Bongo sai ensin tutustua muuhun kämppään sillä aikaa kun Panda ja Kisu olivat olohuoneen oven toisella puolella, jonka ikkunasta ne uteliaina kurkkivat. Panda varsinkin meinasi ratketa liitoksistaan, kun niin paljon toisella puolella seikkaileva pikkukissa sitä kiinnosti.

Bongo ensin hämmästyi lasin takaa kurkkivaa silmäparia ja vähän piti karvoja pörhistellä, mutta sen jälkeen ei pörhistelyjä näkynyt ja tutustumista jatkettiin taas.

Keittiöstä löytyi seuraavaksi ruokakupit ja sekös loksautti pikkukissan suun auki.

Tutkimusretken jälkeen olikin aika tutustua tuleviin leikkikavereihin, Panda oli jo malttamattomana tunkemassa oven raosta läpi.

Tässä isän ja pojan ensikohtaaminen kasvotusten. Panda käveli suoraan häntä pystyssä Bongon nenän eteen ja pojat nuuskivat toisiaan hyvässä hengessä ja siitä asti ovat olleet erottamattomat. :) Panda seurasi Bongoa ensimmäiset päivät kaikkialle. Pesukoneeseenkin änkesi toisena iltana Bongon perässä kun Bongo päätti sen tutkia. Siellä ne istua nökötti vieretysten pesurummussa. :)

Varmuuden vuoksi piti vähän kieltä näyttää pojanklopille, että tietää sitten ketä totella.

Sitten olikin vuorossa tutustuminen isoon mustavalkeaan ja Kisuakin jo kovin kiinnosti oven toisella puolella omistajan elkein liikkuva rääpäle.

Kisu oli todella reipas ja rohkea tyttö tutustuessaan Bongoon, yhtään ei sähissyt tai murissut. Ehkä Pandan hieno esimerkki rohkaisi Kisuakin ja likka totesi ettei pikkuisesta ole vaaraa ja toivotti sen tervetulleeksi.

Puolen tunnin kuluttua ensitapaamisesta, oli Pandan mielestä jo hyvä haastaa uusi kaveri leikkiin, mutta Bongo päätti vetäytyä pienelle levolle kantokoppaan, olihan pojalla ollut rankka ilta takana kun ihan uuteen ja outoon paikkaan tuotiin.

Kisukin kävi Bongoa vahtimassa, kun pikkumies oli lepäämässä, eihän pikkuista nyt sopinut heti ekana iltana ihan yksin jättää.

Kantokoppa toimi ensimmäiset illat Bongon turvapaikkana, johon oli hyvä vetäytyä lepäämään kaikessa rauhassa kun uni alkoi painaa silmiä.

Ja mitä poika edellä, sitä isäkin perässä…

Että tällainen ylläri meille on saapunut, kamala miten sitä on tullut tällainen tieto pimitettyä kaikilta lukijoilta oman saamattomuuden vuoksi. Nyt koitetaan kirjoitella taas ahkerammin ja täytyy vähän kuluneen kuukauden kuulumisiakin kertoilla, kuviakin on kerääntynyt kiitettävästi, joten pentukuvia luvassa vielä lisää.

Bongolla on paljon asiaa (kuten isälläänkin) ja sanoo uutena blogikissana kurnauskis ja moikka kaikille!

Ihan on blogin kirjoittelu taas jäänyt. Kisun synttäritkin meinasi paha äippä ensin unohtaa, mutta muistimpa kuitenkin ja sen kunniaksi voisi blogiakin taas päivittää.

Eli tänään Kisu neitokainen siis viettää 5-vuotissynttäreitään. Merkkipäivää ei vietetä sen kummallisemmin, eikä lahjojakaan ollut luvassa. Vähän erilainen päivä tytöllä kuitenkin on, kun vein Kisun tänään Wallun luokse viikonloppuhoitoon minun ja Pandan lähtiessä huomenna Tampereelle Pirokin näyttelyyn (saa siis tulla huomenna moikkaamaan jos meidät tunnistaa).

Alla olevat kuvat on otettu viime kertaiselta kyläilyreissulta Wallun luona.

On muka ollut niin kiireinen, ettei ole ehtinyt blogiakaan päivittää.

Käytiin lauantaina Kisun ja Pandan kanssa Wallun luona kyläilemässä ja maanantaina oltiin siellä myös koko ilta. Välillä oli vielä vähän sähinöitä Wallun ja Pandan välillä, mutta parempaan suuntaan mennään.

Kävimme Wallun kanssa maanantaina pienellä iltalenkillä ja tällä kertaa meno oli huomattavasti rauhallisempaa kuin viime kerralla. Nyt ei tullut vastaan tunkeilijakissoja. Kolme koiraa tosin tuli yhtä aikaa vastaan ja Wallu olisi ihan hirveästi halunnut lähteä perään, mutta narun päässä oleva henkilökunta löi jarrut lukkoon. Jos ei nyt kuitenkaan lähdettäisi kolmelle koiralle uhittelemaan.

“Mitäs tuolla menee, joku tunkeilijako?”

“Jaa ei mitään, lähdetään!”

Tuoretta ruohoakin löytyi jo ja täytyihän sitä heti ottaa ensimmäiset maistiaiset.

Sitten Wallu huomasi lähestyvät koirat ja ruohonsyönti sai jäädä.

Kun koirat olivat menneet ohi ja kissalle iskostettua päähän, että niiden perään ei lähdetä, oli aika suunnata takaisin sisällä, kauniin ilta-auringon laskiessa peltojen taa.

Laitoin kissoille viime viikolla vihdoin ohraa kasvamaan ja maanantaina kissat pääsivät sitä maistelemaan. Ihmeen rauhassa ruoho sai kasvaa, tosin siihen tarvittin vähän järjestelyjä, että ohra sai olla rauhassa.

Ohransyöntitekniikka oli ensin vähän hakusessa ja ruohon pureskelun sijasta kissat innostuivat nyppimään ruohoa juurineen poikineen ylös kasvualustastaan niin että multaa oli joka paikka täynnä. Onneksi oikea tekniikka kuitenkin löytyi ja nyt ruohoa lyhennetään hienosti pureskelemalla eikä suinkaan nyppimällä. Multaakaan ei ole enää pitkin poikin.

Kuvista tosin huomaa, että hienosti on reunoilta nypitty ohrat pois.