Otsikkoon viitataan taas näillä kuvilla. Uskoisin että nämä ovat vihaisimmat kuvat jotka olen Lotasta koskaan ottanut.

Riistarouvan tiukkaan tuijotukseen on siis pitkä matka vielä.  Luonteeltaan meidän Lotta kun on niin kiltti ettei sille tulisi mieleenkään juuri äksyillä.

Hurjimmat vimmat voi hyvillämielin potkia sukkaan.

Ja suurta murhetta aiheuttaa kameran nykyinen kuvien taso. Olisko vinkkiä mitä kamera kannattaisi hommata?

Tässä muutama kuva parin päivän takaiselta hassuttelulta. Vanha sukka doupattiin valeriaanauutteella.

Myöhäiset vapputoivotukset meidän porukalta.

Lopuksi vielä uusin käänne “kenen kuva?” keskusteluun.

Suttukuva ruokalevosta.

Perjantairuokana oli kalkkunan fileesuikaletta. Jos videoon laittaa äänet päälle kuulee varsinaisen stereomussutuksen vaikka kuvaus on pelkästään Leasta. Lea kun on todella tarkka neiti lihapalojen ottamisen suhteen.

Ja varmuuden vuoksi herkkuruoka annettiin Lealle ja Lululle kahdessa eri osassa. Lealle siksi, ettei se vain hotki kaikkia paloja liian nopeasti ja oksenna niitä hetken kuluttua. Ja Lululle siksi, että lyhytkin päänkääntö saa Lotan hyökkäämään “valvomattomalle” ruokakupille…

Pikku hiljaa lukeminen jäi ja nappasin käteeni sattumalta lähellä olevan kameran. Kuvauksen jälkeen nukahdin. Lulu äärimmäisen tehokas nukuttaja. Kehräys ei ole kuuluvinta jonka tiedän, mutta se että kehrääjä on juuri minun Lulu on avainasemassa

Leluna on vanha kukantukikeppi johon on kiinnitetty Tiimarista ostettu “nahkanauha”. Seuraavalla kerralla ostan erivärisen jotta nauha on helpompi nähdä kuvassa/videossa.

Ja erityisesti Lea oli huolissaan, kun Jerry lähtikin yllättäen pois ikkunan äärestä.

Ensimmäisessä videossa se löytää omaa nenäänsä miellyttäviä tuoksuja. Pakkausmuovit mäkeen on Lotan mielipide.

Toisessa se halusi vain puskea jokaista purkkia erikseen. Kuvaamisen aikana neiti kehräsi äänekkäästi. Toivottavasti se kuuluu vielä videoltakin.

Meillä ovat siis tavarat löytäneet pikkuhiljaa paikkansa ja edes kaapeissa ei ole enää mitään valtavan suuria pommeja. Tokihan ulkovarasto on luku erikseen…

Asuntomme on siis rivitalo, jossa on 47 neliötä. Kompaktiin pakkaukseen kuuluu pieni keittiö, olohuone ja isohko makuuhuone, sauna maustaa mukavasti kokonaisuutta. Tällä hetkellä terassi on talvilomalla, mutta kesäkauden alkaessa päästään mahdollisesti sinnekin. Terassille on kulku olohuoneen kautta.

Video esittelee meidän kodin aika kattavasti. Eteisestä oli alunperin kulku myös keittiöön, mutta se on tällä hetkellä suljettu käytöstä ja oven kohdalla on kissojen kiipeilypuu. Yhden oven käytöstä poisto sai mikrokokoiseen keittiöön hiukan kaivattua lisätilaa ja myös mahdollisuuden keittiönpöytään. Ei ollenkaan huono kauppa.

Kuvassa Lulu on parkkeerannut peppunsa keittiönpöydälle.

Lea taas tutkii vihreyden mahdollisuuksia. Kuvan ottamisen jälkeen siirsin kumipuun isompaan ruukkuun ja lattialle, ihan vain varmuuden ja kevään vuoksi

Lotta on ihan täsmälleen oma itsensä

Koko rumban aikana en ostanut yhtään huonekalua, mattoa tai mitään muutakaan kommervenkkiä joten kaikki tavarat ovat kissoille tuttuja. Siksi mitään poikkeuksellista draamaa ei olla koettu. Tokihan muutto vaihe oli jännä,  ja purkuvaihe oli jännä, mutta nyt ollaan palattu jo aika tasaiseen arkeen.

Tokihan se että myös uusi työni on alkanut tarkoittaa, että kissat ovat joutuneet tottumaan uudelleen yksinäisiin päiviin. Noh, ei ne kovasti näytä kärsiviltä ja kotiin tullessa minua tervehtii kolme hyvin nukkunutta prinsessaa.

Alunperin viihdehetki alkoi Lotan sooloilulla, mutta pian se laajeni täysimittaiseksi kissakansan viihdekeskukseksi.

Uteliaisuuden myötä valtaukset nousivat myös kuvioihin.

Ja valloitukset jatkuivat myös muihin tiloihin.

Seuraavaksi tutustuttiinkin tuubinaruun ja tuubimäyrään

Lopullisen päätöksen taas tekee tripla