Keittiössä ja pihalla

Posted on toukokuu 23, 2012 by L-L

Tämä kuvapari on näin nätti. Jotenkin leamainen. Malli tuijotti herkeämättä silmiin sähköttääkseen että nyt on nälkä!!!

Kesä tulee kohisten, pyykkikone pyykkää juuri toppatakkia kesäkuntoon. Vielä ihanaisempi kesän merkki kissoille on, että käytin niitä ulkona ensimmäistä kertaa kesäkaudella 2012 .

Lulu söi oikein asiantuntevasti pihaheinää ja Lottakin tuijotteli innostuneena ympärilleen. Naapurin pikkupoika pyöräilykypärä päässä oli vielä sen verran pelottava ilmestys, että silitys etäisyydelle niin epäilyttävän näköistä tyyppiä Lotta ei halunnut päästää.

Lea ei uskaltautunut ulos vielä tällä kertaa ollenkaan. Oma kotipiha on siis korkattu valjastelumielessä ja aivan kelvolliselta siihen hommaan vaikutti jos Lululta tai Lotalta kysytään. Tokihan tarkkaavaisuutta vaatii se fakta, että molemmilla naapureilla on varsin haukkuherkkä koira.

Onneksi kesä on vasta alussa ja voimme opetella parhaimmat mahdolliset ulkoiluajat ja tavat jokaiselle erikseen. Voitte varmasti kuvitella millaiset kesäisen ulkoilulaulun Lulu nyt aloittaakaan. Jos Lea ei rohkene ulkoilemaan jatkossakaan, jätetään se suosiolla kokonaan pois kesäohjelmistosta Lean kohdalla. Edellisessä asunnossahan se viihtyi mainiosti lasitetulla parvekkeella, mutta tässä kodissa meillä ei ole omaa parveketta vaan terassi. Terassa joka on molemmilta puolilta aidattu naapurikoirien temmellyskentäksi.

Kotikorsu

Posted on maaliskuu 6, 2012 by L-L

Tein pienen videon meidän uudesta kodista. Alunperin tarkoitus oli kertoa vuolaasti ja kirjavalla murteella mitä on missäkin. Käytännössä mulle tuli kuitenkin ramppikuume enkä uskaltanut sanoa sanaakaan koko videon aikana . Onneksi Lotta hoitaa puhepuolen.

Meillä ovat siis tavarat löytäneet pikkuhiljaa paikkansa ja edes kaapeissa ei ole enää mitään valtavan suuria pommeja. Tokihan ulkovarasto on luku erikseen…

Asuntomme on siis rivitalo, jossa on 47 neliötä. Kompaktiin pakkaukseen kuuluu pieni keittiö, olohuone ja isohko makuuhuone, sauna maustaa mukavasti kokonaisuutta. Tällä hetkellä terassi on talvilomalla, mutta kesäkauden alkaessa päästään mahdollisesti sinnekin. Terassille on kulku olohuoneen kautta.

Video esittelee meidän kodin aika kattavasti. Eteisestä oli alunperin kulku myös keittiöön, mutta se on tällä hetkellä suljettu käytöstä ja oven kohdalla on kissojen kiipeilypuu. Yhden oven käytöstä poisto sai mikrokokoiseen keittiöön hiukan kaivattua lisätilaa ja myös mahdollisuuden keittiönpöytään. Ei ollenkaan huono kauppa.

Kuvassa Lulu on parkkeerannut peppunsa keittiönpöydälle.

Lea taas tutkii vihreyden mahdollisuuksia. Kuvan ottamisen jälkeen siirsin kumipuun isompaan ruukkuun ja lattialle, ihan vain varmuuden ja kevään vuoksi

Lotta on ihan täsmälleen oma itsensä

Koko rumban aikana en ostanut yhtään huonekalua, mattoa tai mitään muutakaan kommervenkkiä joten kaikki tavarat ovat kissoille tuttuja. Siksi mitään poikkeuksellista draamaa ei olla koettu. Tokihan muutto vaihe oli jännä, ja purkuvaihe oli jännä, mutta nyt ollaan palattu jo aika tasaiseen arkeen.

Tokihan se että myös uusi työni on alkanut tarkoittaa, että kissat ovat joutuneet tottumaan uudelleen yksinäisiin päiviin. Noh, ei ne kovasti näytä kärsiviltä ja kotiin tullessa minua tervehtii kolme hyvin nukkunutta prinsessaa.

Muutto

Posted on helmikuu 28, 2012 by L-L

Olemme kotiutuneet uudelle paikkakunnalle. Omat nettiyhteydet on laitettu jo tilaukseen, mutta toimitusajan ollessa 2-3 viikkoa on blogin puolelle luvassa hiljaisuutta. Tämän kirjoituksen julkaisemme paikallisen kirjaston koneelta.

Muutto meni varsin näppärästi, ja yllättävän yllätyksettömästi

Perjantaina, joka samalla oli allekirjoittaneen syntymäpäivä purettiin viimeisetkin kotilaatikot ja jälki oli sen mukaista. Lotta oli kovasti huolistaan viimeisimmästä käänteestä eikä päästänyt minua puolta metriä kauemmaksi. Aina istuessani tuli syliin pieni tyllerö joka vaati huomiota. Aivan kuin olisikin mahdollista että Lotta unohtuu pois kuormasta.

Varsinaisen tavaran kannon aikana kissat olivat isossa kuljetushäkissä ja kylppärissä. Lea maukui surkeasti häkkiin joutuessaan, mutta kun asunto oli viimein saatu tyhjäksi se ei olisi halunnut millään luovuttaa turvapaikkaansa muuttoautoon.

Kun muuttoauto oli saatu lastattua täyteen perjantai-iltana jäi asuntoon vain minä, kissat, kukat, tietokone ja retkipatja petivaatteiden kanssa. Koko asunto kaikui ja ei lainkaan yllättävää että Lea, pelkäsi miltei hysteerisesti. Vasta myöhään illalla se uskaltautui pois saunasta ja olisi mieluusti piiloutunut keittiön allaskaapin sokkeliin. Ymmärrettävästi minä taas estin tämän piilopaikan sillä lauantai aamun muuttoaikataulu olisi mennyt pahasti pieleen jos Lea olisi päättänyt linnoittautua keittiönkaapiston sokkeliin.

Lauantai-aamuna keitin vielä lähtökahvit, söin pikaisesti ja kokosin kissat ja jäljelle jääneen omaisuuden autoon. Avainten luovutus ja (laukkuun unohtuneet muuttokortit postilaatikkoon) olinkin valmis lähtöön. Matkaa kertyi aika tasan 400 km jonka jälkeen telakoiduttiin uuden kotitalon eteen. Kissat saunaan ja muuttoauton purku.

Muuttoauto lähti samantien takaisin kotimatkalle ja minä jäin valtavan muuttokaaoksen kanssa uuteen asuntoon. Siitä voidaankin sitten jatkaa ns. seuraavassa numerossa.

Palaillaan langoille kunhan saadaan netti uuteen kotikorsuun.

Ps. Kissat ovat jo kotiutuneet. Emäntäkin löysi ruokakaupan jo lauantai-iltana. Elämän perusedellytykset ovat siis jo kunnossa