Lotan sisko Hilma pyöräytti viime sunnuntaina hieman etuajassa kvartetin pieni abyja. Nyt tutkimukset ovat osoittaneet että pentueessa on kaksi beigeä, punainen ja riista pikkuinen tyttö.
Lotta on sisarruksineen tyttöpentueessa kasvanut ja sama trendi jatkuu nyt sitten toiseenkin polveen.
Oikein paljon onnea ja paljon maitoa Hilma emolle toivottaen voimme nyt seurata kuinka pikkuiset kasvavat.
Lotta on pikku hiljaa siirtymässä tätiaikaan :). Siskolikka Kawaii E-pentueesta, Egao eli Hilma on käynyt treffeillä ja tuloksena on mitä ilmeisemmin pikku tassujen tepsutusta.
Pienokaisten arvioitu syntymäaika on helmikuun alussa 2010. Lotan siskojen blogin löydät meidän linkkilistastakin Heta ja Hilma nimen alta. Hilma on siis riistan värinen abyneiti ja sulhasena Hilmalla on sininen Tuhka herra. Lisää pentue tietoja Kawaii kissalan sivulla.
Me toivotaan Hilmalle onnea odotukseen 
Olohuoneen ikkuna on iso ja maailma sen takana on suuri.
Hyvä, että on tuttuja joiden kanssa sitä katsoa.
Isot tytöt ovat lähinnä hämmentyneitä siitä kuinka kovaa pikku tyttö viipottaa ympäriinsä. Lea on leikkinyt useampaan otteeseen, mutta arkailee vielä vähän kun sen mielestä pikku kissoja tuntuu olevan useampi kun päätä vähän kääntää 
Lulu tassuttelee vähän kauempaa vielä. Ehkä täällä on iltaan mennessä kolmen tytön ralli.
Ja itse sain ensimmäistä kertaa halvauksen kun keittiön tasolle hyppäävä tyttönen epäonnistui hiukan hypyssään ja näytti hetken siltä että tassuun sattuu.
Eilen pikku tyttö hyppäsi kylppärissä tason päälle johon Lulu tai Lea eivät olleet edes tämän 7 kk aikana joka tässä asunnossa ollaan asuttu yrittäneet. Muovinen keikkana nurkkaan laitettava taso kutsui….
Asemapaikat ovat vaihtuneet useaan otteeseen. Ruoka on maistunut kiitettävästi jokaiselle asianosaiselle ja huiskaleikit sujuvat. Yhteisiä leikkejä ei vielä ole ollut kuin yhden kerran mutta pikku hiljaa välimatkaa kurotaan umpeen.
Lulu päästä lähelle, sähinän säestyksellä, mutta hyvässä hengessä kuitenkin. Lea suhisee mielestäni enemmänkin tavan vuoksi ja Eiko valloittaa koko asuntoa. Nukkuu kiipeilypuun ylimmällä tasolla, käy välillä renkaan muualla ja palaa takaisin jatkamaan unia. Pienellä tämä päivä on ollut varsin pitkä joten uni maistuu.
Laatikkotoimintaa ei ole vielä nähty mutta ruoka on maistunut hyvin joten varmaankin kohta testataan hiekkiskin
Kutsumanimi on edelleenkin auki ja huomenna päivällä olisi tarkoitus ottaa unikuva myös Reetin kalenteria varten. Aloitan jo huomenna myös sen että jätän kissoja välillä keskenään ja lähden itse ulos.
Meillä on uusi aikakausi alkamassa. Kissatyttöjä on nyt kolme ja melkoisen rauhaisasti on elämä on alkanut. Nyt on unien aika. Eiko nukkuu kiipeilypuussa, Lea sohvalla ja Lulu tietokoneen vieressä.
Lealla ja Eikolla synkkasi oikein hyvin. Unilta noussut Lea hämääntyi kun Eiko tuli viereen ja puski innoissaan uutta kaveria. Yhteisiä leikkejäkin on jo löytynyt. Joten vaikuttaa todella lupaavalta.
Muutama kuva pienestä tytöstä.
Pentue kasvaa kohisten ja tässä on muutama tuore kuva. Hurja on kasvuvauhti kun vertaa syyskuun alussa postattuihin kuviin. Mutta nyt näitä tuoreita.
Hei Sikkot-kuva.
Minä minä eikä kukaan muu kuin Eiko
Kiitokset Pialle taas upeista kuvista.
Pikkuruinen kullanmuru on juuri steriloitu ja sirutettu. Kasvattajan kertoman mukaan se ainoa tikki haavassa kiinnosti niin paljon, että oli pakko pukeutua. Nyt tämä pikkuinen supersankaritar on paljastunut myös dramaqueeniksi. En millään malttaisi odottaa että pääsen tutustumaan paremmin…
Sininen väri on selvästi myös draaman väri
Kuvaaja: Pia Ojanen
Nyt kaikille lukijoille harmaat aivosolut raksuttamaan. Mikä nimi tälle blogille voisi tulla uuden touhukkaan tytön myötä?
Olen vapaa kaikille ideoille.
Mikä on meidän uusi bloginimi?
Kävin eilen mukavilla ostoksilla. Mukaan tarttui ihan uusia kissanruokakuppeja. Nyt on pienelle tulokkaalle samaa sarjaa olevat kupit “isosikkojen” kanssa. Lululla ja Leallahan on yhteensopivat ruokakupit miltei jokaiselle viikonpäivälle niin nyt on myös kolmas kuppi kaapissa odottamassa…
Nämä kuvat ovat taas kasvattajan (pentusivulla lisää kuvia) ottamia ja tyttönen on niissä kokonaista 8 viikkoa vanha.
Olen ihana nappisilmä 
Joka tykkää leikkiä siskon hännällä
Zooplussa tilauksessa oli monta pussia ja purkkia penturuokaakin…
Plussana vielä 9 viikkoa kuvat:
Nyt kun tilanne on itselläkin hyvin pian ajankohtainen olisi minulla kaikille kissanomistajille kysymys. Tämä aihe käsittelee kissan tuloa uuteen kotiin. Minulla on jo kaksi kissaa ennestään ja kolmas kissa on pitkä aikainen haave. Lea oli noin vuoden vanha kun ensimmäisen kerran mietin, että kyllähän se kolmaskin kissa menisi tässä kahden rinnalla.
Silloin ajankohta oli väärä. Asunnossa olisi kyllä ollut tilaa, mutta kulkeminen muualle olisi ollut ylivoimaisen vaikeaa. Kuljin junalla ja yhden kissaboksin kanssa pärjäsin yksinkin liikenteessä. Kaksi kissaboksia ja muut tavarat olisivat olleet jo liikaa. Nyt minulla on kyllä pienempi asunto, kaksio kuitenkin ja oma auto jolla kurvailen varsin säästeliäästi, mutta sitäkin pidempiä matkoja sitten kerrallaan.
Millainen tarina liittyy siis sinun kissan/kissojen kotiin tulemiseen. Olitko jo pitkään haaveillut lemmikistä ja kaupan ilmoitustaululla tuli sitten se ilmoitus ja kuva vastaan jota et voinut vastustaa? Olitko miettinyt pitkään ja hartaasti rotukissa, etsinyt sopivaa rotua ja yhdistelmää? Pommittanut kasvattajia ja ajanut kaverisi epätoivon partaalle “kissa-aiheella”. Olitko ostanut kaikki tavarat valmiiksi ja miettinyt tulokkaalle nimen? Tuliko yllätyksiä siitäkin huolimatta?
Vai tuliko pentu tai aikuinen kissa niin yllättäen että tuttu, kaveri tai poika/tyttöystävä toi pennun kotiin ja totesi että tämä jää nyt meille? Ja lähdit saman tien ostamaan kissanhiekkaa, hiekkalaatikkoa ja ruokaa uudelle kehräävälle kaverille? Miten uusi yhteiselo alkoikaan?
Jos kotona oli jo aikaisemmin kissa kuinka varauduit tulevaan, mahdollisiin ongelmiin vai tuliko niitä lainkaan?
Minulle on siis tulossa kolmas kissa marraskuun alkupuolella. Olin seikkaillut monen eri kissarodun kasvattajan sivuilla jo kuukausia. Heinäkuun loppupuolella sitten päädyin Kawaii:n sivuille jonne juuri oli syntynyt tyttöpentue abessinialaisia. Niitä kauniita kissoja joita olen usein ihastellut näyttelyissä ja jotka näyttävät niin kissamaisilta kuin olla ja voi. Ihastuin, tulisesti (ei ollenkaan auttanut, että Vulpekselle oli juuri tullut Panda poikanen
Otin siis yhteyttä sähköpostilla samantien, ehkä itsellekin vähän yllättäen, mutta kuitenkin todella pitkään harkinneena. Nyt tilanne on se, että odottelen malttamattomana pennun kasvua ja kyttään uusia kuvia.
Tokihan Lulun ja Lean reagointi tilanteeseen ja Natiaiseen jännittää. Olen jo varautunut uudella Feliway-haihdutin pullolla ja “äitiyslomalla” kolme päivää olen kotona katsomassa miten yhteiselämä alkaa sujua. Kävin juuri nettikaupassa ostamassa ruokaa kissoille. Riemastuin, kun pääsin ostamaan pitkästä aikaa penturuokia. Olin niin innoissani purkkiruoista, että unohdin pentujen kuivaruoan Uusia yhteensopivia kissanruokakuppejakin pitää olla. Vielä on siis haasteita. Marraskuuhun on pitkä lyhyt aika