Tuote on nimeltään Valeariaanauute. Pullo maksoi myymälässä 14,95 € ja siinä on uutetta 50 ml. Annostelu pullosta on helppoa mittapipetin avulla.

Ostin eräällä näyttelyreissulla valeriaanauutteellä käsitellyn hiiren mutta nyt päädyin douppaamaan tylsäksi käynyttä lelua omatoimisesti. Tiputin Kongin päälle n. 5-10 tippaa ja Kongin kiinnostavuus nousi 1000 %.

Erittäin pimeässä videiossa Lotta demonstroi uutta ihanuutta.

Ihmisille tiedoksi, jos et aio käyttää uutetta uniongelmien hoitoon vaan puhtaasti kissojen viihdyttämiseen: uuteella käsitellyt lelut haisevat ihmisnenään pahalle ja ainakin minulla aiheuttavat pientä päänsärkyä.

Tähän kuitenkin lisään niitä ei-ihan-kymppi-suorituksia. Kissojen kuvauksessa yhtä erinomaista kuvaa kohti otetaan 50 kuvaa ja yhtä hyvää kuvaa kohti 25.

Kissan kierähdysaika ei ole vakio.

heipat vaan sinne.

Kiertoaika on aina nopeampi kuin kuvittelet

Syöksyaikaan vaikuttaa pepunheilutusvakio.

Kuvan keskustaan tähtäys on vakioimaton, se on aina 20 senttiä toiseen suuntaan.

Keskiön löytyminen ei välttämättä takaa yhtään mitään.

No seuraavaksi innostuin kuvaamaan Lulu ja Leaa. Kuvausrekvisiittana ollutta narua heiluttelin niiden edessä ja tuloksena oli hauskoja kuvia, joita olen postannut jo aikaisemmin. Mitä sitten kun yritin samaa sohvalla makoilevalla Lotalle… Ehkä abyn ja maatiaisen erot vauhdituksessa nollasta-sataan ovat taas huomattavissa! Kamera ei vain ehtinyt…

Lopuksi kuvia vielä talouden Liinavalaasta. Sohvapöydän liina on edelleenkin enemmän lattialla pöydän vieressä kuin pöydällä. Siksi olenkin suunnitellut liinan pois ottamista kokonaan. Neiti Liinavalas (muhkeat muodot ko. kuvakulmassa, sutjakka mimmi muuten ) on sitten omatoimisesti kihlannut itsensä.

Tuloksena on aurinkoisia parveke kuvia kera erittäin innokkaan abyn.

Lotta sai harmikseni tassuihinsa leveäsuisen lasipullon jossa kissanminttua säilytän. Sen jälkeen olikin vaalea olohuoneen matto kuorrutettu ja riemu sen mukainen. Lotta oli yltäpäältä mintunlehdissä ja kierroksia jo normaalistikin vauhdikkaassa neidossa oli…paljon.

Lea tuntuu edelleen olevan varsin immuuni mintun vaikutuksille, mutta muutaman kerran sitä nyt voi näönvuoksi pyörähtää ja haukotella makeasti.

Tässä siis Lotan Wubbax2 potkunyrkkeilymatsi.

Pahaa aavistamaton Sininen kulkee ohi…

Tutustuimme tähän uutuuteen kissanäyttelyn aikana rotupöydän-vartija tehtävissä. Rotupöydällämme oli nimittäin myynnissä valeriaana uutteella maustettua pehmolelu hiiriä ja ihmisten nyrpeistä ilmeistä huolimatta kauppa kävi.

Omalle kohdalle sattui asiakas joka kertoi jo ostaneensa yhden hiiren ja palasi hakemaan toista kun näyttelyhäkissä oli muodostunut yllättävä lelurakkaus  ihanan hajuhiiren kanssa. Suoralainaus on “meidän kissa sekosi, täytyy hakea toinen hiiri kotia varten”. Toinen myyjä taas kertoi asiakkaan kysyneen että täältäkö niitä hiiriä haetaan jonka omistaja kantaa mahdollisimman kaukana nenästään hiiren hännästä kiinni pitäen ja heittää sitten näyttelyhäkkiin kissojen suureksi riemuksi?

No, toin sitten kotiinkin tälläisen ihmehiiren ja Lulu esittelee nyt sitten videolla halailu, pussailu ja potkinta taitojaan. Hiiren haju on ihmisnenään todellakin hs eli hikisukka, mutta kissoja se ei häiritse lainkaan. Itse sain vielä vinkin, että hiiren kiinnostus pysyy yllä pidempään kun sen laittaa välillä minigrip-pussiin ja hetkeksi jääkaappiin. Vinkki on vielä testaamatta.

Kuten varmaan arvaatte, minttusukka sisältää tuhdisti kissanminttua.

Toisessa videossa Lotalla on jo ihan pikkuisen pää pehmentynyt…