Posts Tagged ‘Hepulihetket’

HS-hiiri

Mystisellä hs-hiirellä on monta nimeä. Suorakäännös on hikisukkahiiri, ymmärrettävämpi muoto on valeriaanahiiri. Suomessa rohtovirmajuuri-nimellä tunnetusta kasvista saatavaa uutetta voi käyttää niin ihmiset uniongelmiin kuin kissat “rentoutukseen”. Reaktio uutteesseen on samantyyppinen kuin kissanminttuun, mutta osa kissanomistajista kertoo sen olevan jopa voimakkaampi kuin kuivatun kissanmintun kanssa.

Tutustuimme tähän uutuuteen kissanäyttelyn aikana rotupöydän-vartija tehtävissä. Rotupöydällämme oli nimittäin myynnissä valeriaana uutteella maustettua pehmolelu hiiriä ja ihmisten nyrpeistä ilmeistä huolimatta kauppa kävi.

Omalle kohdalle sattui asiakas joka kertoi jo ostaneensa yhden hiiren ja palasi hakemaan toista kun näyttelyhäkissä oli muodostunut yllättävä lelurakkaus  ihanan hajuhiiren kanssa. Suoralainaus on “meidän kissa sekosi, täytyy hakea toinen hiiri kotia varten”. Toinen myyjä taas kertoi asiakkaan kysyneen että täältäkö niitä hiiriä haetaan jonka omistaja kantaa mahdollisimman kaukana nenästään hiiren hännästä kiinni pitäen ja heittää sitten näyttelyhäkkiin kissojen suureksi riemuksi?

No, toin sitten kotiinkin tälläisen ihmehiiren ja Lulu esittelee nyt sitten videolla halailu, pussailu ja potkinta taitojaan. Hiiren haju on ihmisnenään todellakin hs eli hikisukka, mutta kissoja se ei häiritse lainkaan. Itse sain vielä vinkin, että hiiren kiinnostus pysyy yllä pidempään kun sen laittaa välillä minigrip-pussiin ja hetkeksi jääkaappiin. Vinkki on vielä testaamatta.

Minttusukka

Lueskelin pitkästä aikaa Kamut sarjakuvaa. Siinä toinen päähenkilöistä on Kati niminen kissa joka rrrakastaa pinkkiä sukkaansa. Tämä hellyttävä rakkkaus tuli mieleen kun katsoin Lottaa ja minttusukkaa.

Kuten varmaan arvaatte, minttusukka sisältää tuhdisti kissanminttua.

Toisessa videossa Lotalla on jo ihan pikkuisen pää pehmentynyt…

Möykky

Eilen illalla juuri ennen nukkumaan menoa oli se perinteinen kissojen huvihetki. Lakanoiden vaihto. Lotta oli kärppänä paikalla. Kuvat on otettu pimeässä makkarissa salaman kanssa joten värit…on jotain sinne päin.

Möykky tasangolla be aware!!

Varovainen kurkistus lakanan alle

Möykky on siitä söpö, ettei se voi vastustaa kuiskuttevaa ihmistä

Siksi sen närkästys olikin suuri kun se huomasi tulleessan huijatuksi…

Onneksi möykkyily ei kuitenkaan vielä päättynyt

Ei tarvi arvata missä otan uneni…Saalistuksen jälkeen.

Veret kiertämään

Pitkällisen lomailun jäleen kotielämä tuntuu vieneen kissoista mehut. Tokihan oman osansa tähän toimettomuuteen ja laiskuuteen tuo myös pitkään jatkuneet helteet josta vasta nyt tytöt saavat kokea osansa.

Jotta emme kuitenkaan ihan epätoivoiseen toivottomuuteen vajoaisi tuli hiljaiseen iltapäivään vähän vauhtia. Ainakin Lulu oli sitä mieltä.

Jee. Pihalle! Nyt jätettiin ihan suosiolla pois se pakollinen kivilaatta kuva. Uskokaa vain sekin tuli otettua…

Mutta tässä veret sitten lähti liikkeelle.

Ja tätä kytättiin pitkään ja hartaasti. Kuvan saa klikattua suuremmaksi.

Pieni västäräkki maastoutui kuvaan uskomattoman tehokkaasti mutta tiikerin katse oli todella tarkka. Lulu kävi niin kierroksilla jälkeenkin päin, että sisäänmeno hepulit olivat tavallistakin suuremmat. Tipi ei ollut missään vaiheessa hengenvaarassa, mutta Luluun kohtaaminen toi niin paljon virtaa, että se meinasi ratketa liitoksistaan kun nappasin sen syliin sisälle menoa varten.

Taloudellinen lelu

Monet olivat samaa mieltä kanssani siitä, että ei pöllömpää merkinnän kuvat Lotasta ovat ihan korvaamattomia.  Tokihan itsekin niitä esittelin sitten kuin kaksospoikien äiti ylpeänä :)

Nyt kuitenkin paljastan salaisuuden jolla flipperin kuulat saatin Lotan päästä liikkeelle. Ja meidän tyttöjen tapaan lelu on äärimmäisen taloudellinen ja käytännöllinen:

Royal Canin kissanruokapussin makusinetti. Eli sinetti joka repäistään pussista pois ja sen jälkeen avataan varsinainen  minigrip-tyyppinen sulkumekanismi. Lelu tulee siis kaupapäällisinä ja sisällön voi viedä syödä :)

Myös Lulu ja Lea innoistuivat tästä “uutuudesta”

Lean kuvassa näkyy innokkaan Lotan tassu yläreunassa…

Ja tässä vielä esittelykuva The Lelusta

Ja vaikka nämä kuvat on otettu vielä pohjoisessa voin valottaa sen verran, että olemme tyttöjen kanssa kotiutuneet Pirkanmaalle. Matka meni helteestä huolimatta mukavasti. Auton ilmastointi pauhasi, takana reissannut Taika-koira nukkui, Tytöt moukuivat muutamaan kertaan tyytymättömyyttään ja etupenkillä olevat siskot kälkättivät lakkaamatta ja  pelasivat bongaa kupla tai keltainen autopeliä. Autobongauksessa olen muuten säälittävän huono…

Lotta leikkii

Tämä video tuli kuvattua muutama päivä sitten. Lotta säntää välillä pois tähtäimestä, on kuitenkin tosiasia että jos abya ei teippaa kiinni paikalleen niin leikkikuvat on aina osittain “ilmakuvia”

Kylkeä kutittaa

Olen moneen otteeseen kertonut siitä, että Lulu tykkää rajummasta rapsutuksesta. Tässä olisi nyt pieni videonpätkä esimerkiksi. Tämä rapsutusmuoto on sallittu vain siskolleni A:lle ja isälleni, Lulun mielestä minä en osaa rapsuttaa oikealla tavalla. Tämän vuoksi rapsutustyyppi on valitettavasti harvemmin saatavissa ja siksi siitä nautitaankin monta kertaa päivässä silloin kun siskoni on kylässä tai olen lapsuudenkodissani.

Sanottakoon vielä, että minun rapsutuksetkin kelpaavat mainiosti ja ovat usein tervetulleita.En vain saa rapsuttaa tällä tavalla :)

Lulu vaatii rapsutuksia kaatumalla asianosaisen jalkoihin ja maukumalla vaativasti. Usein kuuluu lisäksi äänekäs kopsahdus kun kissanpää kolahtaa lattiaan. Laittamalla äänet kuulee myös yllyttävän mäykynän joka liittyy tähän mukaan.

Siskoni mukaan rapsuttava käsi väsyy nopeasti ja sitä pitää välillä vaihtaa, Lulun mielestä vaihto olisi suotuisinta toteuttaa samaan aikaan kun se kääntää kylkeä :)

Inisijät

Kesä ja vapaa-aika on vienyt meidät pohjoiseen. Kissat ovat majoittuneet taas talon toiseen päähän ja ovat paljon ajasta keskenään.

Sinä aikana kun olen poissa luoja yksin tietää, mitä tytöt aikansa kuluksi keksivät. Todennäköisesti katsovat jonkin kivan paikan johon aurinko paistaa,  ei kuitenkaan liian kuumasti ja laittavat nukkumaan. Illan tullen kissatkin aktivoituvat.

img_5001e

Sääsket, nuo inisevät pikku otukset kansoittavat peltoja joilla kävelen päivät äidin apuna sähköaidan pystytyksessä, ovat löytäneet myös pihaan ja sisälle. Siksipä koko päivän energiaa keränneet tytöt ovatkin mainioita sääskien metsästäjiä. En ole koko aikana käyttänyt lainkaan muita metodeja kuin kissojen palveluita sääskien hävittämis tehtävässä. Lotta on niin virkaintoinen, että se kiikkuu verhoissa katonrajaan tai on valmis hyppäämään metrin ylöspäin, eteenpäin ja tarvittaessa vielä kääntymään 180 astetta saadakseen kuppaajan kiinni. Onneksi  sääsket ovat liikkeissään hiukan hitaampia kuin kärpäset joten silläkin tämä metsästys on paljon tuotteliaampaa ja hauskempaa Lotalle.

img_5011

Tosin myös Lulu katsoo välillä ympärilleen pääkallellaan ja paikallistaessaan kohteen, se syöksyy tarmokkaasti toimeen. Ainoastaan Lea tuntuu olevan immuuni sääskien aikaansaamalle metsästysvaistolle.  Kotosalla Hämeessä ei näitä otuksia ole riesana lainkaan joten tämä iltainen ja joskus päivälläkin piuvaava aktivointipala tuntuu olevan todella tervetullut touhuhetki.

img_5008e

Myöhempiä huomioita…

…Toisena yönä kuitenkin totesin sen, että ehkä toisenlainen sääskien torjuntakeino on tarpeen. Lotta saattaa nimittäin siekailematta hypätä varoittamatta banzai-hypyn päälleni jos sääski lentää ohitseni tai parhaimmassa tapauksessa laskeutuu “ruokaillakseen”.

…Kolmannen päivän aamuna taas seinällä kiipeilevä amppelikukka oli ilmeisesti toiminut kiipeilyliaanina katonrajassa majailleelle sääskelle ja jo edellisenä iltana kukkamullat hyppäsivät iloisesti Lotan hyppyjen tahdissa.

…Lulu taas tuijotti keskiviikko aamuna oman nenänsä päälle laskeutuvaa sääskeä silmät kierossa, kupata ei kuitenkaan antanut vaan siinä vaiheessa tassuläpsäys oli jo tarpeen.

Yhteenvetona kolmen päivän kokemuksen jälkeen voisi sanoa. Lotta on valmis metsästämään. Huoneeni sisustus ei.

Päätöntä menoa

Nämä kuvat on otettu yöllä todella huonossa valaistuksessa. Käytössä oli myös salama joten kuvaukseen ei missään nimessä saanut osua kissansilmät, niistä olisi tullut vain valopallot.

Kuvat on teknisesti siis todella kehnoja, mutta siltikin tavallani tykkään niistä. Varsinkin Lotan kuvista. Lottahan omi tässä täydellisesti Lulun leikin. Paperinarut tässä taloudessa on Lulun yksityisomaisuutta sanoi Lea tai Lotta siihen mitä hyvänsä. Lulu olikin täydellinen marttyyri ja mökötti muutaman metrin päässä koko kuvauksen ajan.

img_4915_edited-1

img_4916_edited-1

img_4917_edited-1

img_4918_edited-1

img_4926_edited-1

img_4932_edited-1

Lea taas halusi hyökätä paperinarun kimppuun patterin päältä ja maastoutua verhoihin yllätyshyökkäyksen varalta.

img_4937_edited-1

img_4943_edited-1

img_4951_edited-1img_4952_edited-1

img_4958_edited-1

img_4960_edited-1

Jodlaaja

Tämä video on vähän poikkeuksellinen siinä suhteessa, että näkemisen sijaan kyseessä on enemmänkin kuuntelunäyte. Unohda siis nollainformaatinen Lean nukkuminen ja kuuntele Lulun jodlausta.


Kyseessä on siis meillä niin arkinen paperinaruhuuto, jossa Lulu kantaa suussaan pätkää paperinarua ja haluaa leikkiä. Toinen funktio huudolle on paperinarun kiihkeä etsintä leikkimistä varten.  Lea on tähän jodlaukseen niin tottunut, ettei keskeyttää ruokalepoaan sen vuoksi.

Muutama viikko sitten mulla kävi vieras joka oli otettu Lean tekemästä lattialla olevan siskopedin testauksesta,  kuin Lotan yötuijotuksestakin, mutta Lulun paperinarujodlaus pimeässä oli kuitenkin hänellekin  uutta :D