Tämä kuvapari on näin nätti. Jotenkin leamainen. Malli tuijotti herkeämättä silmiin sähköttääkseen että nyt on nälkä!!!

Kesä tulee kohisten, pyykkikone pyykkää juuri toppatakkia kesäkuntoon. Vielä ihanaisempi kesän merkki kissoille on, että käytin niitä ulkona ensimmäistä kertaa kesäkaudella 2012 .

Lulu söi oikein asiantuntevasti pihaheinää ja Lottakin tuijotteli innostuneena ympärilleen. Naapurin pikkupoika pyöräilykypärä päässä oli vielä sen verran pelottava ilmestys, että silitys etäisyydelle niin epäilyttävän näköistä tyyppiä Lotta ei halunnut päästää.

Lea ei uskaltautunut ulos vielä tällä kertaa ollenkaan. Oma kotipiha on siis korkattu valjastelumielessä ja aivan kelvolliselta siihen hommaan vaikutti jos Lululta tai Lotalta kysytään. Tokihan tarkkaavaisuutta vaatii se fakta, että molemmilla naapureilla on varsin haukkuherkkä koira.

Onneksi kesä on vasta alussa ja voimme opetella parhaimmat mahdolliset ulkoiluajat ja tavat jokaiselle erikseen. Voitte varmasti kuvitella millaiset kesäisen ulkoilulaulun Lulu nyt aloittaakaan. Jos Lea ei rohkene ulkoilemaan jatkossakaan, jätetään se suosiolla kokonaan pois kesäohjelmistosta Lean kohdalla. Edellisessä asunnossahan se viihtyi mainiosti lasitetulla parvekkeella, mutta tässä kodissa meillä ei ole omaa parveketta vaan terassi. Terassa joka on molemmilta puolilta aidattu naapurikoirien temmellyskentäksi.