Category : Lotta

Eloa olohuoneessa

Siinä missä eilen päivällä oli kaunis aurinkoinen sää, tänään tuulee ja vihmoo vettä. Tässä on eilisen kotihiiri kuvia. Kaikki alkoi siitä, että katsoin digiboksilta Castlen jaksoja ja Lotta halusi huomiota.

Tokihan paikka on kielletty, mutta ensin kuva ja sitten kissan pois hätistely… Ihan kuten kissaihmisen kuuluukin. Puolittain television takaa näkyy Eetu-koira ja Kissa-kissa :)

Sitten kun kamera oli jo kätösissä tajusin, että jokainen pörriäinen on olohuoneessa ja varsin kuvauksellinen.

Ja kun kuvailemaan sitten alettiin niin otin vielä toisenkin kierroksen.

Lotta ja Lulu osaavat muuten aina asettua niin, että aurinkovoima on maksimaalinen.

Kissanminttusukka on ihan parhautta. Ikkunalasien välistä löytyy vielä pari kissaa lisää kun yksittäisinä olohuoneen koristuksina ne olivat aina vaarassa pudota lattialle.

Empiiristen kokeiden tuloksena ollaan päädytty siihen, että anopinkielet ja -hampaat ovat kissatalouden pitkäikäisimpiä kukkia. Lehtikaktus on jo vähän siinä kintaalla, menestyminen riippuu siitä kuinka tylsää kissoilla on.

Minttusukka

Lueskelin pitkästä aikaa Kamut sarjakuvaa. Siinä toinen päähenkilöistä on Kati niminen kissa joka rrrakastaa pinkkiä sukkaansa. Tämä hellyttävä rakkkaus tuli mieleen kun katsoin Lottaa ja minttusukkaa.

Kuten varmaan arvaatte, minttusukka sisältää tuhdisti kissanminttua.

Toisessa videossa Lotalla on jo ihan pikkuisen pää pehmentynyt…

Jokaiselle jotakin

Tämän vuoksihan sitä emäntä shoppailee… Parin tunnin reissu Sokoksen kauneuspäivillä, kissat toki etusijalla :)

Täytyyhän Lulun paperinarua saada!

Valoa ja varjoisaa

Lulu ja Lotta makoilivat molemmat oikein tyytyväisen näköisenä olohuoneen lattialla. Nappailin muutaman kuvan. Valoitus oli vähän hankalaa, mutta eiköhän nämä otokset kissoiksi kuitenkin tunnista.

Lisäyksenä vielä syötteen lukijoille. Vaihdoin pitkästä aikaa ulkoasua. Mitäs tykkkäätte?

Pikkusikko

Ihan kaikkea ei pikkusikkon tarvitse välttämättä matkia.

Laatikon päällä näkyy myös jäähyllä oleva rapinaputki

No omaksi onnekseni voin sanoa, että tällä kertaa kaappi on järjestyksessä ja Lotta ei sentään halua kaivautua vaatteiden sekaan.

Tänään tulivat postissa myös Pirokin syyskuun 4. ja 5 päivä järjestettävän näyttelyn vahvistukset. Lotta siis osallistuu sekä lauantaina että sunnuntaina. Tervetuloa vierailemaan ja tutustumaan ihan livenäkin :)

…Ja epätoivoisesti etsitty kosmeettinen pikkupurnukka on löytynyt. Kissojen mielestä emännän voiteet voi jemmata myös sängyn jalan taakse.

Kielikello

Lotan harmiksi peltirasia on äänekäs kielikello :)

Viime hetken venyttelijä

Lotta odotti omaa ulkoiluvuoroaan sisällä malttamattomasti. Lopulta kun saatiin tytölle valjaat päälle tajusi neiti että lähtövenyttelyt olivat jääneet tekemättä. Onneksi rapussa on tilaa.

Lotan kanssa ulkoillessa kuvaaminen on vaikeaa sillä aina kun kyykistyy kuvatakseen lähtee tyttö juoksemaan kohti kovaa vauhtia. Siksi ulkokuvat ovat usein valikoima kuvia josta näkyy pikkuisen Lotan päätä ja omat varpaani.

Nyt kuitenkin kiritin ja kuvasin.

Siinä missä Lulu sähähtelee tyytymättömyyttään joutuessaan syliin. On Lotta lähinnä helpottunut.

Vaikka Lotta tykkää kovasti ulkoilusta periaatteessa se helpottuu aina kun alaovi napsahtaa kiinni. Sen jälkeen voi vielä kurkistella epäluuloisesti ympärilleen.

Maastoutumisharjoituksia

Jos käännyn kokonaan selälleni maastoudunko tähän mattoon?

Olen myös näääiiin pitkä!

Jos halailen tätä patteria tarpeeksi tiukasti ja pidän silmät koko ajan auki  maastoudunko patteriin ja verhoihin?

Hähää, tiedän että kuljetuskopasta puuttuu ovi

En edes yritä maastoutua!

Möykky

Eilen illalla juuri ennen nukkumaan menoa oli se perinteinen kissojen huvihetki. Lakanoiden vaihto. Lotta oli kärppänä paikalla. Kuvat on otettu pimeässä makkarissa salaman kanssa joten värit…on jotain sinne päin.

Möykky tasangolla be aware!!

Varovainen kurkistus lakanan alle

Möykky on siitä söpö, ettei se voi vastustaa kuiskuttevaa ihmistä

Siksi sen närkästys olikin suuri kun se huomasi tulleessan huijatuksi…

Onneksi möykkyily ei kuitenkaan vielä päättynyt

Ei tarvi arvata missä otan uneni…Saalistuksen jälkeen.

Luontoääniä

Yksi kammottavimpia ääniä kissanomistajan arjessa on luinenliha-päivät. Annan Lotalle silloin tällöin broilerinkauloja jyrsittäväksi ja likka syökin niitä miltei poikkeuksetta hyvällä ruokahalulla. Voin jopa sanoa että Lotta syö mielummin luista broitsunkaulaa kuin broilerin fileesuikaletta.

Tässä pieni videopätkä Lotan herkkuhetkestä. Jos luontoääni luurutinan kanssa kiehtoo, klikkaa äänet päälle.

Itse joudun usein poistumaan samasta huoneesta sillä ääni saa poikkeuksettä ihoni kananlihalle (ironiaa parhaimmillaan). Lotta vastaa tähän pakoon lähtemällä perään ja ottamalla ruoka-aarteensa mukaan. Ruokinta tosin vaatiikin valvontaa sillä kerran Lotta on haukannut jo hyvin syödyn palan poikittain kurkkuunsa ja tarvitsi apua sen poistamisessa.

En enää koskaan ruoki luisellalihalla iltapalaksi sillä turvallisuuden huomioiden pitäisi olla valppaana, ettei tuo mönkiäinen syö ateriaansa väärään kurkkuun.  Toisena juttuna unet ei onnistu kun kissa rouskuttaa puolenmetrin päässä sängystä tai tuo pahimmillaan ruokansa samalle tyynylle omistajan ylpeydellä.

Lotta on meillä edelleen ainoa joka syö broilerinkauloja. Lea saattaa maiskutella broilerin siipeä jauhettuna mutta kokonaiseen se ei koske.