Saimme Karvalapsilta mukavan blogimerkin.
Tunnustuksen saajan pitää:
1. Kiittää tunnustuksen antajaa. Kiitoksia rutosti !!
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle. Ollaan tottelemattomia
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta. Edelleen tottelemattomia
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään. Tunnustetaan käsi sydämellä.
Koska tytöt vastasivat pienilla faktoilla syyskuussa päädyin toisenlaiseen vastaukseen. Vastausvuorossa on tällä kertaa Omistaja/Mama/Esikunta, tuo monella nimellä tunnettu takapiru.
- Olen kolmikymppinen nainen, koulutukseltani insinööri, etunimeni on Pirjo
- Minulla on mummomaisia harrastuksia, pidän mm. kukkienhoidosta, kutomisesta ja ristisanatehtävien täyttämisestä. Lisäksi luen hömppäkirjallisuutta.
- Olen äärimmäisen laiska imuroija. Yritän parantaa tapani. Tiskaan mielummin kuin imuroin.
- Olen jo tyytynyt siihen että kaikissa vaatteissani on kissankarvoja. Kuten myös verhoissa, lakanoissa ja sohvassa.
- Kuvaan kissoista videoita usein pyykkipäivänä. Siksi videot ovat poikkeuksetta tahdistettuja linkoamisen äänellä.
- En pidä autolla ajamisesta ja siksi reissuun lähteminen on mulle melkein yhtä vaikeaa kuin Lealle.
- Matkalla tunnen syyllisyyttä kahvi/ruokatauoista sillä tytöt ovat koko matkan ja usein vielä ennen lähtöäkin tunteja syömättä.
- Kerään astioita, mutta juon kahvini miltei aina samasta kupista. Arkikäytössä olevia astioita riittäisi varmasti 4-henkiselle perheelle, mutta siltikin seurailen uusia astiasarjoja ja ostan säännöllisesti kahvimukeja.
Minä ja Lotta
Mielestäni tämä matto on kaunis, mutta se on oikea painajainen laiskalle imuroijalle. Toin sen varastosta käyttöön psyykatakseni itseäni imuroimaan useammin. Kaikki muut talouteni matot ovat valikoituneet sen mukaan että niissä ei näy irtokarvat.
