Tällä kertaa matka pohjoiseen sujui paljon rauhallisemmissa merkeissä kuin viimeksi. Lähdettiin tyttöporukalla Hämeestä kiirastorstaina puoli kahdeksan aikaan ja telakoituminen pohjoisessa kotipirttiin oli klo 17:45. Pitkä päivä oli tytöillä autoilua, samoin kuin emännällä yksin ajamista. Seinäjoella kävin juomassa kahvit vanhojen työkavereiden luona ja jatkoin siitä sitten matkaa Toholammin kautta Ylivieskaan, Ouluun ja Kemiin. Kemissä ohitettiin kommelluksitta paikka jossa auto viime jouluna sanoi yhteistyösopimuksensa irti.
Lulu, Lea ja Lotta autoilivat esimerkillisen rauhallisesti, joskaan ei täysin äänettömästi. Jokainen vuorollaan teki kyllä selväksi, että kauhean pitkät automatkat ovat aika syvältä. Mulla oli kuitenkin varsin suoraviivainen lähestymistapa tähän. Otan tyytymättömän marmatuksen ja marinan vastaan, mutta palaan myöhemmin asiaan. Joskus emäntäkin pääsee soveltamaan tätä monelle kissanomistajalle tuttua tapaa kissojen sijasta.
Lapsuuden kodissani oli pikkusiskoni kaksi kissaa jo asettuneet taloksi ja minun kotiutuessa pääsiäistä viettämään nousi talon kissamäärä kuuteen. Oma kolmikkoni, siskon duo ja talon isäntä kissa Jerry etsivät taas hetken sitä omaa kissamaista järjestystään.
Lotta oli tällä kertaa toista kertaa pohjoisessa mukana ja varsin pian siitä sulkeutuikin varsin dominoivat tapaus joka varsin siekailematta hyökkäsi siskon kissojen kimppuun. Mielestäni tämä hyökkäily oli kuitenkin samanlaista kuin kotosalla Lulun ja Lotan painimatsit, joten toivoin että tilanne rauhoittuu alun jälkeen. Lotta uskaltautui myös rennosti nukkumaan ja pötköttelemään selällään keskellä pirtin lattiaa, juttu jonka Lea uskaltautui tekemään ensimmäisenä iltana vasta neljän vuoden ikäisenä, teki Lotta toisella reissullaan pohjoiseen.
Ja parissa päivässä Lotan hyökkäily rauhoittui, kaikki kissat eivät ole mitään parhainpia kavereitä keskenään, mutta tulevat kuitenkin toimeen. Laserlelu ja vauhdikkaat juoksuleikit isolla kissaporukalla ovat jo varsin sopuisia. Neko ja Jerry nukkuvat yöt sauna-eteinen-kuisti tilassa josta varsinkin sauna on Nekon suosikkipaikka.
Lulu, Lea, Lotta ja Milli nukkuvat taas isona tyttöporukkana uudella puolella minun kanssa. Monen kissan kanssa asustellessa hiekkalaatikkoa siivotaan ahkerasti ja kissojenruoat eivät todellakaan ehdi kupissa happanemaan. Siksipä L-daamit ovat joutuneet tottumaan ajatukseen että toisen kattauksen jälkeen ruoat kyllä löytävät tyytyväisen ja täyden kissanmasun kelpasi se niille tai ei.
Milli on oppinut taktikoimaan ja juoksee varsin vauhdikkaasti aina huoneeseeni kun kuulee minun kutsuvan L-tyttöjä. Millin masuun onkin siis aina löytynyt vähän syötävää kun ainakin Lululla tuntuu olevan periaate että kaikkea ruokaa ei voi syödä yhdellä kerralla.
Tällä kertaa meidän reissu on ollut varsin mukava, eikä suuria ongelmia ole ainakaan vielä ilmaantunut. Huomenna lähdemme isolla porukalla takaisin etelään kun mukaan lähtee L³ + Neko ja Milli sekä siskoni sekä pieni tyttövauva. Omat kissani ovat tällä reissulla saaneet ensi kosketuksensa pikkuvauvaan ja reaktiot ovat varsin moninaiset. Pieni vauva hämmentää itkiessään, mutta on samalla varsin mielenkiintoinen. Ja kissoille todellinen kysymys on siinä mitä imetyksen aikana tapahtuu? Ainakin se niiden mielestä näyttää mielenkiintoiselta hommalta.
Kaikki kuvat ovat edelleen kamerassa ja kameran johto kotosalla Hämeessä, joten katsotaan kuvalisäystä myöhemmin.