Poikkeuksetta ideat kissojen kanssa kirjoituksiin tulee ihan arjesta ja usein vielä blogimaailmasta. Silloin jokin seuraamamme blogi kirjoittaa sellaisen jutun jonka ne muutamat vielä tästä helteestä hengissä selviytyneet aivosoluni nappaavat.
Tällä kertaa idea tuli mutkan kautta omasta blogista kun Kissakuvahaasteessa on aiheena kuuma. Aiheeseen taas osallistuivat Säde ja Inka emo-tytär kuvallaan jossa kissat nukkuivat selät vastakkain. Emon ja pennun kontakti on tärkeä vaikka lämpötila olisikin +30°C.
Samaan syssyyn sitten itse muistelin aikaa jolloin Lulu oli pentu. Asuin 28,5 m² asunnossa joka oli kuuma kuin pätsi kesähelteillä. Ja siltikin Lulu halusi nukkua vieressäni ja koska kainalossa nukkuminen ei tullut kuuloonkaan asetteli pentu itsensä siten, että edes tassu kosketti ihoani nukkumaan mennessä. Ihan mikä tahansa kohta kelpasi kunhan kosketus oli olemassa.
Vielä nykyäänkin Lulu on ehdottomasti se joka haluaa nukkua ihan kirjaimellisesti kainalossa ja helteiden aikana suostuu ainoastaan siihen, että saa nukkuu vieressäni, rapsutusetäisyydellä kuitenkin. Lulu saattaa myös nukkua jaloissani, ja nauttii siitä että ihoni koskettaa siihen. Ja talvisin Lulu onkin luotettava unikaveri ihan kainalossa saakka.
Lea tulee rapsuteltavaksi mahani päälle, mutta hetken kuluttua hyppää siitä pois ja menee nukkumaan johonkin lähelleni. Ei välttämättä kuitenkaan kosketusetäisyydelle, sillä Lea ahdistuu jos yritän ottaa sen kainalooni, mutta tykkää jos rapsuttelen sitä kauempaa.
Lotta nauttii myös läheisyydestä päivällä ja omaa herttaisen tavan tuhauttaa nenäänsä rapsutusteni tahtiin. Lotta kuitenkin nukkuu kesällä harvoin vieressäni vaikka talvisin lämmin kylkipaikka tai peiton alle kaivautuminen olivatkin hyviä nukkumavaihtoehtoja. Olettaisin että kevään ja kesän boikotti johtuvat ihan siitä, että olen allergian ja helteen vuoksi todella levoton nukkuja.
Lotan pentuaikoina se tunki viereen nukkumaan niin Lululle kuin Leallekin ja vähän hämmentyneinä isot tytöt antoivat sen nukkua vieressään. Nyt aikuisina kissat kuitenkin pitävät etäisyyttä toisiinsa. Aina silloin tällöin Lulu ja Lea nukkuvat selät vastakkain, mutta ei mitenkään säännöllisesti tai edes usein. Lottakaan ei enää pyri isommille viereen vaan nukkuu yksikseen.
Kuinka monelle kissat tulevat viereen nukkumaan ja tahtovat lähelle? En nyt tarkoita pelkästään näitä helle-ilmoja vaan ihan vuodenajasta riippumatonta aikaa. Entä jos kissoja on useita hakevatko ne toisistaan kontaktia nukkuessaan?
Unikaveri 24/7/52/365
Meillä Viivi tulee nukkumaan tyynylle – keskelle tyynyä. Kontakti on tiivis, kun minäkin haluan pääni tyynyn päällä pitää. Monesti minulla onkin sellainen kissanmallinen “pipo” nukkuessa päässä. Säde tykkää enemän olla kainalossa ja Inka ihan vaan vieressä – paikasta ei väliä. Toissayönä oli hellyttävää katsella, kun siippa nukkui kyljellään käsi pään alla ja Inka vieressä tassu pään alla, myös kyljellään. Ihan meinasi tippa tulla silmään.
Lotta nukkui ihan pienenä pentuna päälläni ja närkästyi suuresti jos hyppäsin äkkiä ylös. Omaksi puolustukseksi täytyy sanoa, että Lulun ja Lean painoon tottuneena (n. 5 kg) en pitänyt Lotan painoa (1,5 kg) yhtään minään enkä siis tiedostanut Lottaa ollenkaan päälläni.
Marraskuun tuiverruksissa ja erittäin herkästi vetävässä asunnossa Lotta sitten nautti uniaan myös kaulalleni kietoutuneena niin että rentoutuessani sain lämmitysen korviin saakka. Siitä se Lotta sitten kuiskutteli, että joko mami herätään?
Hastuli tulee iltaisin mahan päälle rapsutettavaksi ja nukkuu sitten yön jaloissa tai vieressä, mutta ei välttämättä kosketuksessa asti. Hipulikin tulee aina silloin tällöin väliin. Savu on vielä nuori. Sen nukkumatavat ei ole vielä vakiintuneet.
Meillä ei kisu pääse makkariin joten öistä unikaveria ei ole (ihan hyvä niin, olen herkkä unien suhteen). Jos taas sohvalla köllöttelee niin äkkiä on kissa mahan päällä nukkumassa, paitsi nyt kesällä ei ole tainnut kun kerran tulla. Monesti Anni kyllä tulee nukkumaan sohvalle minun jättämään lämpöiseen kohtaan kun itse nousen pois.