Kotiuduttiin reippaan 2,5 viikon reissulta tänään illansuussa. Ensimmäiset kaksi viikkoa+ oltiin vanhempieni luona lapsuuden kodissani. Viimeiset 2 päivää eteläorientoituneina Etelä-Pohjanmaalla siskoni kotona.
Tytöt olivat mielestäni esimerkillisiä vieraita ja taisivat saada myös vähän lällätella kun vierailivat Nekon ja Millin kotoa 
Talouden emäntä ja isäntäkissa olivat edelleen pohjoisessa. Nekon ja Millin kodissa erikoisuudeksi muodostui ehdottomasti akvaarion läsnäolo. Omille kissoille kysymyksessä oli kuitenkin ensi kosketus fisuihin. Ja epäilen vahvasti, että yön aikana kuulleet tassutukset terraarion viljakäärme Rullan asumuksen vierestä olivat tutustumis yrityksiä toiseenkin outoon otukseen.
Lulun mielestäni siskoni rajunrakkaat rapsutukset ovat maailman parhaimpia, edes minä en osaa rapsuttaa oikealla tavalla. Tämä oli tiedetty juttu, yllätys oli kuitenkin että Lulu tykkäsi siskoni hiukan yli vuoden vanhasta tytöstäkin niin paljon että oli valmis kaatumaan hänen jalkoihinsa paijattavaksi. Ja kyseessä on kuitenkin 1 vuoden ikäisellä innolla ja ihastelulla kokenut rapsuttelija.
Nyt kotiuduttiin kuitenkin reippaan 2,5 h ajon jälkeen ja voin vain todeta Home Sweet Home. Itse jätin kissat kotiutumaan melkein samantien kun laukkasin kauppareissulle. Ei hirveästi olisi autoistunta enää innostanut, mutta tyhjänä loimottava jääkaappi on kuitenkin viimeistään huomenaamulla jo kamala kun ei ole kahvimaitoa
Tytöt jäivät syömään iltapalaansa ja maistelemaan kerran kukoistaneita maissinoraita. Kotiin tullessa ne olivat jo kuivanneet vedenpuutteeseen, mutta hiukan nahistunut oras ei tuntutunut tyttöjä liiemmin haittaavan. Katsotaan heräilevätkö kasvit vielä pitkän poissaolon jälkeen. Tässä talossa kun nuo kasvit eivät juuri aikasemminkaan ole kukoistaneet Lulun innokkaan parturoinnin seurauksena.
Erityiskiitokset kotiinpalaajilta kuuluvat muuten Lennille ja Tommille + emännälle. Paperinarupaketti oli löytänyt perille ja Lulu oli paketista varsin riemastunut. Mukaan reissulle ottamani vaivaiset 2 narua kun katosivat heti kättelyssä ja ikävä suosikkilelua kohtaan oli jo selvästi painanut kun kotiin päästiin.
Lopuksi vielä kuva reissun pääasiallisesta kissaisännästä. Pehmeästä mustasta nimeltään Jerry.
Ei Jerry ihan kokonaan musta ole..mutta todella haastava kuvattava kuitenkin.
