Tällä kertaa kerrotaan 25 yksittäistä asiaa Lea tytöstä.
Kato vaikka: kassityttö!
- Nostan yksittäiset lihapalat ruokakiposta varpaan kynnellä onkien. Olisi tahditonta käyttää hommaan koko tassua!
- Olen varsin hiljainen kissa, mutta yksittäiset ääneni ovat tulleet tutuksi emännälle.
- Pidän kovasti maharapsutuksista ja halutessani saan niitä huokaisemalla kuuluvasti makoillessani sohvalla. Toinen käyttökelpoinen ääni on ilojoiku jonka päästän silloin kun possun sydänkuutio leikki on kiivaimmillaan myös ilojoikun arvoisia ovat piipunrassi korkkiruuvi tai purkin tiivisterenkula joka on löytänyt uudelleen tassuihini.
- Kyllä, suosikkileluni ovat edullisia ja arkisia, rakastan korkkiruuviksi väännettyä piipunrassia, keraamisen purkin muovista tiivisterenkulaa ja raakaa spagettia.
- Puran turhautumistani haukkailemalla paperia tai jyrsimällä pahvilaatikon reunaa. Koska en syö haukattuja paloja ovat lattiat välillä suorastaan märkiä kun kuolaan ympärilleni.
- Ja kuolaan myös silloin jos minua rapsutetaan oikein ihanasti leuan alta.
- Seinään kiinnitetty iso peili on takuuvarma huomionkerääjä. Sitä kun rapsuttelee aamutuimaan niin johan on kohta ruokaa nenun alla.
- Jos edellinen konsti ei auta, voi toki myös jyrsiä sängyn alla olevaa muovipussia jossa on mattoja… Keksiäisyys kunniaan kaverit
- Käsilaukut, reput ja kassit ovat maailmanparhaita nukkumapaikkoja. Ja mitäs emäntä jättää niitä ympäri asuntoa jos ei halua että niiden päällä otetaan päikkärit.
- En ymmärrä lainkaan suihkussa emännän suihkussa käynnin funtiota mutta tykkään kyllä tulla syliin juuri suihkun jälkeen. Ei haittaa vaikka pyyhe on vähän märkä ja emännän hiuksista tippuu vettä.
- En ole tämän talon kissapomotar, mutta ehdottomasti muodoiltani täyteläisin.
- Olen ruumiinrakenteeltani vähän isompi tyttö kuin Lulu tai Lotta ja myös pehmeä pitkähkö karvani lisää pörröistä vaikutelmaa.
- Kiihdyn kuitenkin tarvittaessa nollasta sataan muutamassa sekunnissa ja osaan juosta vauhdikkasti myös seiniä apuna käyttäen.
- Silmäni ovat tumman vihreät, viikseni erittäin pitkät ja valkoiset ja nenäni vaaleanpunainen. Ne ovat ainakin emännän mielestä vastuttamattomia yksityiskohtia.
- Pohjoisen reissuille lähdettäessä piiloudun viimeiseen asti sängyn, sohvan, saunan lauteiden alle, tai ihan minkä tahansa piilon keksinkin.
- Kun olen sitten viimein emännän sylissä matkalla kuljetuskoppaan protestoin valittavalla äänellä kuljetuskoppaan joutumista, ja tekeydyn aivan luuttomaksi LöllöLelluksi.
- Osaan arvioida n. 50 km tarkkuudella koska pitäisi olla jo perillä. Kun mittani matkustusta tulee täyteen mouruan oikein surkeasti ja usein silloin on perille matkaa vielä 50 km. Ja reissupituus meillä on muuten 700 km, joten arvioipa sinä matka kopasta käsin!
- Pidän aivan mahdottomasti kaikenlaisista lihoista. Jopa jauhettu broilerinsiipi on hyvää, vaikka Lulu ei sitä suostu syömään.
- Monet kissat matkivat muita kavereitaan, mutta minä en sitä juurikaan tee. Joskus vain vähän harmittaa etten keksinyt jotain kivaa leikkiä ensimmäiseksi.
- Bravuurini kaapin avaaminen. Ja piiloudunkin taitoani avuksi käyttäen usein vaatekaappiin. Osaan avata lipaston vaatelaatikot joissa on mukava ottaa päikkäreitä.
- Vesipisaroiden metsästys kylppärin lattialta on minun keksimä leikki. Lulu ja Lotta ovat vain “opiskelijoita”.
- Minulla on kaikista kekseliäin mieli silloin kun pitää tehdä jotain aivojumppaa herkkujen saamiseksi. Näen tavoitteen ja pyrin siihen johdonmukaisesti en sattumanvaraisesti tempoen kuten Lulu ja Lotta.
- Minut on pesty yhden kerran ja kokemus oli varsin erikoinen. Jälkeenpäin tapahtunut turkin kuivaus ensin pyyhkeellä ja sitten harjaamalla oli ihanaa. Siinä viimeistään nähtiin myös se kuinka paljon nautin siitä, että turkkiani harjataan tai kammataan.
- Olen varsin ujo tapaus jos talossa on paljon vieraita. Minulle mukavimpia ihmisiä ovat ne jotka antavat minun tutustua itseensä rauhallisessa tahdissa. Jos minut ottaa väkisin syliin menen paniikkiin ja pakenen, mutta jos saan tutustua hiljakseen voin tulla vaikka syliinkin jos oikein olen ihastunut. Rauhalliset ihmiset ovat myös parhaimpia mahdollisia rapsuttelijoita.
- Perinteinen maatiaiskissan ulkonäköni vetoaa moniin ihmisiin. Minua onkin ajoittain kehuttu maalaismaisemissa kauneimmaksi kissaksi.


Ja kyllä sinä kaunis oletkin!
Voi noita höpöjä kassikatteja.
Mikä niissä kasseissa vetoaa, että niiden päälle pitää oikein tunkea. Ihan sama onko siellä tavaraa sisässä vai ei. Kai se on joku feminiininen erityispiirre.
Ja toinen pyrkii syliin samalla lailla suihkun jälkeen ja toinen taas rakastaa märkiä pyyhkeitä. Ei haittaa, vaikka olisi ihmispää siellä välissä vielä. Se suoraan-suihkusta-syliin-kissa on myös sellainen, että se vahtii mun suihkussa käymistä. Istuu pesukoneen päällä hievahtamattakaan. Häntä ei märät pyyhkeet innosta, vaan pitää päästä nuolemaan kaula/decoltee-alue.
Voivoi.. on ne niin mjäy.