Kirjoitukset kuukaudelta: 5/2009

L³ suosittelee

28.5.2009, kello 00:31
|

Otetaan meille uusi blogi tuttuvuus. Venäjänsininen Hysse poika ja egyptin mau Flippi ovat pääosassa Hysse ja Flippi nimeä kantavassa blogissaan.

Hurmaavien poikien kuulumisten lisäksi blogista löytyy välillä hauskoja kissa-aiheisia videoita netin ihmeellisestä maailmasta.

img_1741_edited-1

Näyttelyprimadonna

20.5.2009, kello 01:29
|

Vulpes kuvasi lauantaina Lottaa näyttelyssä. Tässä muutama kuva näyttelypöydältä ja sen jälkeen häkistä ja päikkäreiden jälkeen sylissäni.

Lauantaina Lotta ei oikein osannut rauhoittua häkissä vaan maukui varsin tyytymättömästi aina kun kuuli ääneni. Viimein päikkäreiden jälkeen häkistä syliin tuli varsinainen primadonna joka oli ihana puskeva pusuttelija.

Ensin tuomarin pitelemä lentokissa

_mg_0243

Sitten pusutteleva prinsessa

_mg_0268

Loput kuvat löytyvät täältä

Kiitokset Vulpesille kuvista!

Tähtäimessä

17.5.2009, kello 21:47
|

Tänä viikonloppuna oli meidän lähinäyttely jonka järjesti Pirok. Lotta osallistui nuorten luokkaan 6-10 kk lauantaina ja sunnuntaina.

Lauantai neiti oli varsinainen vauhtimimmi, sillä se sekunti joka tuomarinpöydällä olin herpaantuneena lähti Lotta vauhdikkaasti tutustumiskierrokselle näyttelyhalliin. Uskomatonta kuinka nopea tyttö on liikkeissään ja miten tarkkana tulee koko ajan olla. Tuomari tykkäsi Lotasta kuitenkin ja tuloksena oli Ex1 ja myöhemmin kutsu tp-valintaan. Tällä kertaa toinen aby kuitenkin vei voiton ja eteni paneeliin.

Sunnuntaina meillä vaihtui tuomari joka huomautti Lottaa keskikehon rakennuksesta varsin voimakkaasti. Hänen mielipiteensä oli, että jos näyttelyura kiinnostaa on Lotalla edessä dieetti. Olen itse kyllä samaa mieltä joten pientä jumppaa ja ruokatarkkailua on Lotalle tiedossa.

Muuten arvostelujen välinen aika meni lauantaina ääntä availlessa tyytymättömästi häkissä määkien. Onneksi hetkellisesti neiti rauhoittui myös nukkumaan ja päikkäreiltäkin nousikin aurinkoisesti puskeva pikku hurmaajatar. Silloin Vulpes otti Lotasta myös kuvia joten ehkä pian saadaan Wauhtitassujen blogista linkki kuvagalleriaan.

Sunnuntaina arvostelu oli kolmantena kissana tuomarilla ja kun tp-kutsua ei ollut edes odotettavissa keskittyi Lotta loppupäivän häkkipäikkäreille. Sitä ennen tuomarin arvostelua odotellessa näyttelykuvaajia oli kuitenkin arvostelupöydän ympärillä useita joten toivottavasti on hienoja kuvia myöhemmin myös muilla valokuvaajilla. Linkkivinkkejä otetaan vastaan :)

Sunnuntai oli muuten todella rento näyttelypäivä Lotan mielestä,  joten ei ole syytä ainakaan tässä vaiheessa lopettaa näyttelyissä käymistä. Seuraavaksi vaihdetaan luokkaa kastraatteihin ja aloitetaan sertien metsästys.

Uusi ulkoasu

12.5.2009, kello 00:44
|

Kevät on tullut meidän blogiin toisellakin tapaa kuin ikkunoihin lentävinä pörriäisinä ja tuoreena vihreänä ruohona.

Uusi ulkoasu kevään kunniaksi. Haasteelle myöskin oma.

//muutamia korjauksia tulossa illalla, IE-selaimella katselun helpottamiseksi.

Päikkärikaverukset

6.5.2009, kello 12:54
|

Eilen juuri ennen töihin lähtöä bongasin tälläisen unikaksikon. Oli vaikeaa lähteä töihin. Mieluiten olisin heittänyt torkkupeiton niskaan ja tytöt kainaloon ja nukkunut myös päikkärit.

img_1847_edited-1

img_1846_edited-1

img_1845_edited-1

Päheetä

6.5.2009, kello 00:13
|

Lotalle tuli tänään postissa ihka ensimmäiset ikiomat näyttelyvahvistukset. Lotan debytanttinäyttelyissä Pia hoiti ilmoittautumiset ja kaikki käytännön asiat, me Lotan kanssa vaan ilmestyttiin paikalle.

Tämä kerta antaa vähän haastetta jo meikäläisen suuntaankin. Uudet omat verhot ostettiin jo Turokissa joten niitä päästään sitten sovittelemaan toukokuun 16. päivä. Jo jänskättää.  Lotalla on edellenkin ainoa velvollisuutena olla ihana kaunis rakastettava itsensä :)

Kuulumisia

3.5.2009, kello 23:34
|

Meillä oli blogin suhteen vähän hiljainen vappu. Syy tähän hiljaisuuteen oli se, että lähdimme vappureissuun torstaina ja palasimme kotiin pari tuntia sitten.

Reissu tällä kertaa oli etelän suuntaan, Espooseen sikkoni luokse. Torstaina lähdettiin iltapäivällä töiden jälkeen Espoota kohti ja parin tunnin matkanteon oltiinkin jo perillä. Matkan aluksi Lotta vähän availi ääntänsä, mutta tyytyi pian Lean  seuraan kuljetuskopassa. Lulu taas oli varsin hiljaa omassa yksiössään.

Sikkoni luokse Lotta matkusti ensimmäistä kertaa, Lululle ja Lealle matka ja paikka oli jo varsin tuttu. Lulu marssi asunnossa samantien omistajan elkein, Lea vähän häntä matalana, mutta kuitenkin tuttuna paikkana. Lotta osoitti taas reippaan luonteenlaatunsa tutustuen uuteen paikkaan häntä pystyssä haistellen. Oikeasti en voi kuin ihailla Lotan rohkeaa tapaa suhtautua uusiin tilanteisiin. Verrokkina; Lea on käynyt asunnossa monta kertaa ja haisteli sen häntä matalalla läpi, Lotta tuli asuntoon ensimmäistä kertaa ja tutki häntä pystyssä koko talouden ja totesi, että täällä on joululta tuttu koirakin :)

Lotan kohdalta joulun sähinät olivat kokonaan unohdetut ja se suhtautui Taikaan (sikkon labbis) hyvin rauhallisesti. Makoili pitkin pituutta samalla matolla ja meni uteliaasti jopa ruokakupin viereen katsomaan mitä Taikan ruokakuppiin oli laitettu (vähän turhankin uteliasta ja Lotta komennettiin antamaan ruokarauha koiralle). Lotan olohuoneeseen tuoma lihapala taas löytyi myös Taikan mahasta kun pikku typykkä käänsi selkänsä hetkeksi.

Toisena aamuna siskoni totesi huvittuneena kuinka talouden eläinkunnalla on valitettava yhteisen kielen puute. Taika yritti innostaa kissoja leikkiin peppu pystyssä ja etutassut ojossa häntä vimmatusti heiluen ja Lulu katsoi lähinnä silmät sirrillä epäluuloisesti “mitä tuo oikein haluaa?”

Yhteiselo sujui hyvinkin sopuisasti joskin yöt rauhoitettiin niin, että Taika nukkui eri huoneessa. Silloin alkoi hurja kissaralli jota allekirjoittanut sai kuunnella pitkälle yölle ja aikaisin aamulla uudelleen. Yhteiselon saumattomuudesta kertoo myös se, että Taika halusi ehdottomasti pitää tyttöjen ruokakuppien puhtaudesta tarkastamalla ne säännöllisesti ruokailun jälkeen. Se että näytti kuppien olevan tyhjät ei riittänyt sillä Taikan mielestä puhtaus on puoli ruokaa tässäkin tilanteessa.

Lulu ja Lea pääsivät myös valjaissa ulkoilemaan pikkuisella pihapatiolla ja tämäkin oli oma innostava ohjelmanumero. Lulu toki vahti tämän jälkeen terassin ovea huolellisesti, mutta ajattelin, että pari kolme päivää kestän ovikyttäystä. Kotona on edelleenkin ulkoilukielto, valitettavaa mutta totta. Lotan kanssa odotellaa vielä lämpimämpiä kelejä ja omia valjaita joilla pääsee kuikelokin tylleröinen turvallisesti ulkoilemaan.

Matkalla kotiin kuului takapenkiltä pientä nurinaa, mutta hiljaisuus laskeutui nopeasti kun sen jätti omaan arvoonsa. Nyt kotona on varsin unisia kissoja. Matkailu avartaa, mutta koti on se jossa parhaat unet tulee.