Archive for huhtikuu, 2009

Tarkkana!

Ne ovat palanneet pienet lentävät paistit. Niitä on odotettukin kärsivällisesti kytäten.

img_1789_edited-1

Lintulauta oli varsin suosittu viime syksynä ja kissat ainakin oppivat rakastamaan sitä varauksetta. Siksi pettymys olikin suuri kun talvella pikkulintuja ei näkynyt vaikka tarjoilut olivat koko ajan erinomaiset.

img_1790_edited-1

Tämä on kuitenkin löytänyt takaisin. Löytyisikö pikku paistille nimeä?

img_1788_edited-1

Toivotaan, että se tuo pian kavereita mukanaan.

Verhotar

Siinä missä Lulu ja Lea ovat erikoistuneet verhoissa kiipeilyyn tai muuten vain verhojen kynsimiseen on Lotta ottanut toisen lähestymistavan.

Verhot on kivoja. Ne pitää muistaa nuolla puhtaaksi monta kertaa päivässä…img_1729_edited-1

Lea onnistui tänään pudottamaan verhot muutaman nipsun varaan, mutta Lotta on toista maata. Hellitellen ja pussaillen.

img_1730_edited-1

Ja varovaisesti tukistaen on verhoihin paras lähestymistapa.

img_1731_edited-1

Kaunis kevätpäivä

Tällä kertaa me ei lähdetty kauniina kevätpäivänä ulos, mutta tuloksena oli siltikin kauniita kevät kuvia. Lulu esitteli tällä kertaa parhainpia puoliaan uudella sohvalla selkänojan ja sohvatyynyn välissä. Kuvat eivät helpota tiikerikuumetta jos jollakin sellainen on.

Aluksi kuitenkin kaverikuva Lean kanssa. Sain vähän sen käsityksen että Leaa harmitti se, että Lulu oli keksinyt tuon paikan ensimmäiseksi.

img_1792_edited-1

Kahden sohvatyynyn välistä otettu kuva

img_1799_edited-11

Kuvauksellisia haaveillisia poseerauksia.

img_1810_edited-1

Uteliaita kurkistuksia

img_1813_edited-1

Kylkivenytyksiä

img_1815_edited-1

LL eli linssilude tuijotuksia

img_1817_edited-1

Ja kunnon pötkötyksiä.

img_1819_edited-1

Niistä on kauniit kevät päivät tehty.

Reissumpäällä

Tällä kertaa matka pohjoiseen sujui paljon rauhallisemmissa merkeissä kuin viimeksi. Lähdettiin tyttöporukalla Hämeestä kiirastorstaina puoli kahdeksan aikaan ja telakoituminen pohjoisessa kotipirttiin oli klo 17:45. Pitkä päivä oli tytöillä autoilua, samoin kuin emännällä yksin ajamista. Seinäjoella kävin juomassa kahvit vanhojen työkavereiden luona ja jatkoin siitä sitten matkaa Toholammin kautta Ylivieskaan, Ouluun ja Kemiin. Kemissä ohitettiin kommelluksitta paikka jossa auto viime jouluna sanoi yhteistyösopimuksensa irti.

Lulu, Lea ja Lotta autoilivat esimerkillisen rauhallisesti, joskaan ei täysin äänettömästi. Jokainen vuorollaan teki kyllä selväksi, että kauhean pitkät automatkat ovat aika syvältä. Mulla oli kuitenkin varsin suoraviivainen lähestymistapa tähän. Otan tyytymättömän marmatuksen ja marinan vastaan, mutta palaan myöhemmin asiaan. Joskus emäntäkin pääsee soveltamaan tätä monelle kissanomistajalle tuttua tapaa kissojen sijasta.

Lapsuuden kodissani oli pikkusiskoni kaksi kissaa jo asettuneet taloksi ja minun kotiutuessa pääsiäistä viettämään nousi talon kissamäärä kuuteen. Oma kolmikkoni, siskon duo ja talon isäntä kissa Jerry etsivät taas hetken sitä omaa kissamaista järjestystään.

Lotta oli tällä kertaa toista kertaa pohjoisessa mukana ja varsin pian siitä sulkeutuikin varsin dominoivat tapaus joka varsin siekailematta hyökkäsi siskon kissojen kimppuun. Mielestäni tämä hyökkäily oli kuitenkin samanlaista kuin kotosalla Lulun ja Lotan painimatsit, joten toivoin että tilanne rauhoittuu alun jälkeen. Lotta uskaltautui myös rennosti nukkumaan ja pötköttelemään selällään keskellä pirtin lattiaa, juttu jonka Lea uskaltautui tekemään ensimmäisenä iltana vasta neljän vuoden ikäisenä, teki Lotta toisella reissullaan pohjoiseen.

Ja parissa päivässä Lotan hyökkäily rauhoittui, kaikki kissat eivät ole mitään parhainpia kavereitä keskenään, mutta tulevat kuitenkin toimeen. Laserlelu ja vauhdikkaat juoksuleikit isolla kissaporukalla ovat jo varsin sopuisia. Neko ja Jerry nukkuvat yöt sauna-eteinen-kuisti tilassa josta varsinkin sauna on Nekon suosikkipaikka.

Lulu, Lea, Lotta ja Milli nukkuvat taas isona tyttöporukkana uudella puolella minun kanssa. Monen kissan kanssa asustellessa hiekkalaatikkoa siivotaan ahkerasti ja kissojenruoat eivät todellakaan ehdi kupissa happanemaan. Siksipä L-daamit ovat joutuneet tottumaan ajatukseen että toisen kattauksen jälkeen ruoat kyllä löytävät tyytyväisen ja täyden kissanmasun kelpasi se niille tai ei.

Milli on oppinut taktikoimaan ja juoksee varsin vauhdikkaasti aina  huoneeseeni kun kuulee minun kutsuvan L-tyttöjä. Millin masuun onkin siis aina löytynyt vähän syötävää kun ainakin Lululla tuntuu olevan periaate että kaikkea ruokaa ei voi syödä yhdellä kerralla.

Tällä kertaa meidän reissu on ollut varsin mukava, eikä suuria ongelmia ole ainakaan vielä ilmaantunut. Huomenna lähdemme isolla porukalla takaisin etelään kun mukaan lähtee L³ + Neko ja Milli sekä siskoni sekä pieni tyttövauva. Omat kissani ovat tällä reissulla saaneet ensi kosketuksensa pikkuvauvaan ja reaktiot ovat varsin moninaiset.  Pieni vauva hämmentää itkiessään, mutta on samalla varsin mielenkiintoinen. Ja kissoille todellinen kysymys on siinä mitä imetyksen aikana tapahtuu? Ainakin se niiden mielestä näyttää mielenkiintoiselta hommalta.

Kaikki kuvat ovat edelleen kamerassa ja kameran johto kotosalla Hämeessä, joten katsotaan kuvalisäystä myöhemmin.

Mitä unta näet?

Mulla ainakin sydän pehmeni tätä kuvaa katsoessa. On se niin sulonen.

img_1708

Valloitettua maastoa

Mulla oli pitkään dvd-hyllyni päällä kolme kukkaa sievästi rivissä. Sitten Lotta päätti, että hyllytason päälle mahtuu myös yksi sutjakka kissa. Kukat jotka kyseisellä tasolla majailivat ovat mulle erityisen tärkeitä; amatsoninlilja joka on suoraan alenevassa polvessa edesmenneen Mummini kasvatti, pullukka jonka ostin itselle valmistujaislajaksi pitkällisen kukkakirjasta ihailun päätteksi. En halunnut, että kummallekaan kasville käy pahasti niiden pudotessa reilun metrin alas. Erittäin epäterveellistä kiintyä kukkiin silloin kun asunnossa (37 neliötä) asuu kolme kissaa!!  Siksi päädyin siirtämään kukkien paikkaa.

Tämä jätti uuden pienen maapläntin kissoille vallattavaksi:

img_1650

Paikasta on tullut erityisesti Lean suosikki, sen vuoksi että siinä saa köllötellä rauhassa.

img_1651

… Ja syödä rauuhassa. Lotalla on paha tapa tupata toisten kissojen kupille kun on ensiksi syönyt muutaman palan omalta kupiltaan. Ihmeekseni olen todennut, että ruokaa rakastava Lea ei osaa pitää puoliaan ruokarosvoa vastaan vaikka muuten leikeissä mätkiikin Lottaa välillä jos tiitiäinen tulee liian lähelle. Tähänkin tilanteeseen Lotta yritti hypätä mukaan, mutta ei onnistunut.

img_1725

Lean karvanlähtö on pikkuhiljaa tasoittunut mutta jotain vieläkin sentään. Tänään harjatessani oikein keskityin “takapöksyjen” harjaukseen kun sinne oli näemmä kertynyt vanhempaakin karvaa. Niin muuten kuin Lea harjauksesta pitääkin sen mielestä pöksyt pitää jättää rauhaan. Tämän vuoksi neljän vuoden yhteiselon jälkeen neiti sähähti mulle erityisen tyytymättömästi! Lulun kanssa nämä sähähdykset on melkein arkipäivää. Lean kanssa ne on lähinnä söpöjä. Mamman pehmeällä tytöllä on myös tuikea puolensa!

Uusi sohva

Meille tuli maanantai iltana uusi sohva. Vanha sohva vietiin samalla keikalla pois. Vanhan sohvan kätköistä löytyi uskomaton määrä kissojen leluja jotka oli sille kaikessa hiljaisuudessa pelattu. Lean suosikki korkkiruuvi piipunrasseja löytyi ainakin kolme, Lotta innostui niistä luonnollisesti silmittömästi. Lisäksi Lulun hellästi rakastettuja paperinaru pätkiä löytyi useita, niistäkin Lotta innostui. Ja palloista jotka sängyn alta myös löytyi :) Emäntä taas lähinnä nolostui siitä kuinka paljon pölyä sohvan taakse ja alle olikaan päässyt kerääntymään.

Tässä on meidän uusi  Foxxy-sohva, joka on ostettu Askosta varsin suolaiseen hintaan. Kriteereitä ostaessani sohvaa tällä kertaa oli jalat, jotta pystyn imuroimaan sohvan alustan, kestävä kangasverhoilu koska taloudessa on tosiaankin kolme kissaa sekä pienempi koko. Edellisen divaanisohvan leveys oli 230, tämän on 170. Kangas on yleisiin tiloihin suunniteltua korkealla kestävyydellä ladattua laatua.

img_1721_edited-1

Kissat olivat äärimmäisen närkästyneitä siitä että joutuivat viettämän vanhan sohvan siirron ja uuden kokoamis ajan kylppärissä, mutta heti kun ne pääsivät olohuoneeseen alkoi tarmokas sohvan tutkinta.

img_1715_edited-1

Lea ja Lotta totesivat molemmat että uudeltakin sohvalta näkee edelleen ulos. Pienemmän sohvan myötä myös kissojen kiipeilypuun paikka muuttui. Lea myös testasi sohvan alustan ja totesi sen käteväksi. Lähellä olevan ruokakupin sisältöä voi tyhjentää lihapala kerrallaan sohvan alta käsin. Ja mitä parhainta, siellä on uusi piilo jonne mennä jos ollaan lähdössä johonkin reissuun.

img_1723_edited-1

Sain kauppahintaan kuuluvana juttuna erikoispakkausen johon kuului sohvan suoja-aine suihke ja tahrasuihke. Suoja-aineen tarkoituksena on tehdä sohvan pinnasta vettä ja likaa hylkivä ja tahra-aine nimensä mukaisesti erilaisten tahrojen poistoon kankaasta.

Tarkoituksenani olikin siis suojata sohvani heti ennen kuin se peittyisi niin varmasti kissankarvoihin kuin kissaperheessä hiekanmuruja löytyy lattialta. Laitoin kissat taas kylppäriin sillä en halunnut levittää suoja-ainetta kissojen juostessa ympärillä.

Olinkin saanut juuri kaikki pinnat suihkutettua kun vilkaisin pullon etikettiä. Tahranpoisto aine! Olin suihkuttanut koko sohvan tahranpoisto aineella. Ja niin hullulta kuin se tuntuihin pyyhin koko sohva kostella liinalla “pestäkseni” pinnat.

Hulvatonta ja varmaankin ensimmäisiä kertoa. Touhukas uusi sohvan omistaja pesee sohvan ennen kuin on ehtinyt siinä edes kunnolla päivätorkkuja ottaa…

Noh, annoin sohvan kuivua pyyhkimisen jälkeen ja suojasin sen seuraavana päivänä. Tällöin kissat olivat taas kylppärissä ja kuten arvata saattaa tyytymättömyys oli äänekästä ja käsin kosketeltävää. Laitoinkin lattialla olevan imurin päälle ja nyt oikean suoja-aineen levityksen jälkeen ikkunan auki tuuletusta varten. Imuroidessani toivon väkevän hajun pikku hiljaa lähtevän. Jätinpä imurin hetkeksi vessan oven eteenkin ihan vain, päälle etteivät kissat pyrkisi vessasta pihalle. Kekseliäät ovat kissanomistajan tiet…

img_1726_edited-1

Tässä tänään otettu kuva uudelta tekstiiliaineella suojatusta sohvasta ja kahdesta kissasta.. Jokaisessa kuvassa sohva näyttää vähän eri väriseltä. Sen oikea väri on sellainen luumuun taittuva ruskea.