Jokaisella kissanomistajalla tuntuu olevan suosikkiväri jota ei vaihdeta. Mikä on sinun mielestäsi kaunein kissanturkin väri ja miksi?
Onko sinulla tällä hetkellä lemmikkinä tämä kissamainen kaunotar/komistus vai haaveiletko vasta siitä täydellisestä väristä? Pidätkö kuviottomasta vai kuviollisesta kissasta?
Jo tammikuussa otetut kuvat ovat hautautuneet kuvakansion kätköihin, mutta nyt ne ovat sieltä taas löydetty.
Lotta on hoksannut taloudessa monia sellaisia juttuja jotka Lulua ja Leaa eivät kiinnosta. Yksi sellainen on valitettavan vähälle käytölle jäänyt tuubi. Osittain syynä on varmaankin se, ettei pienessä asunnossa ole juurikaan lattiapinta-alaa paljon tilaa vievää tuubia avonaisena säilyttää, toinen syy taas on, että aikaisemmin tuubi osoitettiin olevan niin epäkiinnostava paikka, ettei sitä kerta kaikkiaan tarvitse pitää näkösällä. Tässä taas yksi todiste, siitä että ihmiset eivät todellakaan ymmärrä mikä kissojen mielestä on mielenkiintoista, näin siis ajattelevat ainakin Lulu ja Lea.
Lotta on toista mieltä. Onneksi.
Niska tuubiduu
Nenä tuubiduu
Kurkistus tuubiduu
Samalla tuubiduut aloittavat uuden kategoriaan. AbyHhym sarjaan tulevat jutut jotka Lotta on keksinyt kaikessa hurmaavassa ja hullussa viisaudessaan. Taattua kohellusta, testausta ja abyelämää parhaimmillaan.
Viime sunnuntaina käytin Isoja tyttöjä pihalla. Lean kuvat laitoin jo näkösälle. Tässä ovat Lulun kuvat ja ihan ensimmäinen kontakti lumeen.
Ensiksi piti kuitenkin kieriä hartaasti terassilaatalla. Hihna meni ihan punheelle ulkoilun riemussa.
Ihan ensikosketus lumikinokseen.
…Tassuissa tuntuu kylmältä.
Ja piha oli postilaatikoiden vierestä niin liukas, että oli ihan pakko hakea jo sula paikka tassujen alle. Inhottava vain että tassut rapaantuivat.
Ja tämän reissun seurauksena eteisessä on ollut koko viikon vaativasti maukuva tiikeri…
Mikään ei voita sitä säikähdys paniikkia kun heräät yöllä järkyttävään lasin helinään. Lotta järjesti mulle viime yönä 3:30 sellaisen paniikkiherätyksen.
Lulu ja Lea nukkuivat vieressäni ja rynnistäessäni katsomaan tilannetta jäi Lotta neiti verekseltään kiinni. Ei ollut kiva tapa herätä. Yleissilmäyksen nähtyäni laitoin Lotan vessaan ja Lulun ja Lean makuuhuoneeseen ovien taakse.
Tämän jälkeen menin Lotan luokse ja kävin vähän hämmästyneen ja yksin jäännistä närkästyneen tytön läpi sydän läpättäen. Lotta oli vahingoittumaton. Selvittiin säikähdysellä ja vain omistajan +200 verenpaineella ja pulssilla.
Lotta oli nimmittäin särkenyt olohuoneen lattialle ja matolle ison maljakon.
RIP kiva maljakko.
Särkyessään samanmainen maljakko oli siis saanut aikaan helinä räiskiksen johon olin herännyt. Kunnon pommituksen lisäksi maljakon palaset olivat levinneet ympäri lattiaa ja siivoaminen ennen aamua oli pakollista. Siinä siis lasiruutuja kokoamaan klo 3:30.
Pääsin viimein nukkumaan lähempänä puoli viittä ja silloin lattia oli sellaisessa kunnossa että uskalsin jättää sen aamuun, kuitenkin ehdottomasti niin että imuroin heti herätessäni vielä. Naapurisovun nimessä en kaivanut imuria heti yöllä kätköistäni, vaikka naapurikin varmaan kuuli maljakon särkyvän.
Tänä aamuna sitten heräsin 9:30 ovikellon soittoon kun Zooplussalta tuli kotiin ruokatilaus. Järjestelin sen näkösälle kuvausta varten ennen kaappiin laittoa, heti imuroinnin jälkeen.
Tästä lähdetään mm. Feline Portaa, Scheririä ja Animondaa sekä Salmopet öljyä.
Näillä lähdetään, kissojen ruokakupeilla (eikä tässä ole edes kaikki kun emäntä on niin astiafriikki):
