Viiksiwilma

Pikkupörrikällä on karvanlähtöaika. Ihan katsomalla neitiä tuntuu karva irtoavan. Harjaus on kivaa ja todella tarpeellista tällä hetkellä. Voisin olla kai hyvinkin harmistunut kun kissankarvoja on ihan joka paikassa. En voi tehdä edes ruokaa ilman ettei kissakarvat leijaile ympäriinsä.

Maailman söpöin juttu on kuitenkin se että karvanlähdöstä johtuen ajottain yökkäilevä neitiseni muisti äiskää. Tietokoneen näppäimistölle oli pudonnut pitkä valkoinen viiksikarva.

Äiskän viiksiwilma <3

Evästä

On monta viikkoa ollut jo tarkoitus käydä yksi reissu. Sellainen eväsreissu. Nyt sitten kaivoin auton hangesta ja uskaltauduin autoilemaan Tampereen barffinet kauppaan ostoksille. Ja tokihan kun varta vasten lähdetään kissoille ruokaa hakemaan sitä myös ostetaan. Laskun loppusumma oli n. 80 € ja sillä mukaan lähti mm. jauhettua broilerin siipeä, kokonaisia kurkkutorvia, sydäntä, kalkkunan jauhelihaa, kirjolohimursketta,  sikanauta-, hirven-, hevosen- ja lampaan jauhelihaa. Porsaan palalihaa, sydäntä ja kieltä.

Ostoslista oli tosi suuri, mutta kun kotona on pakaste varailen sitä pidemmäksi aikaa kerralla. Lotta naposteli jo riemulla jauhettua br.siipeä. Isommat tytöt tuhauttelivat nenäänsä, mutta aion sinnikkäästi uuttakin muonaa tytöille tarjoilla.

Ruokailun riemuja odotellessa.

Paahtoleipää!

Tänään herätessäni makkarin oven edessä oli pieni ylläri. Leipäpussi jossa oli noin 1/3 isosta paahtoleivästä. Nostaessani pussin oli siinä ainoastaan kantapala. Yksi hyvin narskutettu ja rapsakaksi kuivannut viipale oli pussin vieressä todistusaineistona ja äsken löysin tietokoneen vierestäkin vähän syödyn paahtoleivän.

Äiskän yösurffareilla on ollut nälkä.