Olen ollut koko päivän kotosalla. Pessyt pyykkiä ja pötkötellyt kissojen kanssa. Otin hyvä uniset päikkäritkin kissa kainalossa.
Hetki sitten hoksasin, etten ole nähnyt Leaa pitkään aikaan. Missä on pikku pörrikkä? Kurkistin sängyn alle, sohvan taakse, vaatehuoneeseen, tietokonepöydän taakse ja saunaan sekä hattuhyllylle. Mitä useampi paikka tuli koluttua läpi sen hikisemmäksi tuntui otsa menevän. Järjellä tiesin että Lea ei ole päässyt mihinkään kauhean kauas. Ikkunat ovat olleet koko päivän suljettuina, samoin ovet. Siltikin kissaa ei löydy ja hiki puskee päälle. Kysyvä huhuilu äänikin menee vähän kimeämmäksi.
Viimein hoksasin katsoa myös makuuhuoneen pikkuvaatekaappiin. Sieltä löytyi uninen Lea.
Tässä kissojen kanssa merkinnässä jutellaan kissojen piilopaikoista. Millaisia teidän kissoilla ne on. Onko jokaisella kissalla oma bravuuri piilo ja osaako ne jo etsiä ilman paniikin poikasta.
Leallahan oli myös Seinäjoen asunnossa piilo, josta se onnistui säikäyttämään ensimmäisellä kerralla minut ja myöhemmin siskoni J:n ja hoitaja M:n. Olin molemmille unohtanut sanoa allaskaapin valeseinästä ja faktasta, että sen yli pääsee keittiökaapiston sokkeliin. Sinne Lea oli siis kaivautunut ja asiasta tietämättömät J ja M (eri kerroilla tosin) etsivät hätääntyneinä Lellua. Pahoittelen edelleen etten muistanut asiasta kummallekaan kertoa.
Millaisia piiloja on siis omilla kissoillasi ja millaisia tarinoita sinulla on kerrottavanasi piilosilla olevista kissoista?
