Archive for heinäkuu, 2008

Kertokaa

Mihin allekirjoittanut on hukannut kissojen rokotustodistukset. Ne oli muuttokuormassa huhtikuun alussa. Hatara muistikuva on bongauksesta x-viikkoa aikaa. Nyt on totaalinen katkos.

Kissoille on annettu matokuuri. Vain eläinlääkäriaika ja ne paperit puuttuu.

///Epätoivoinen etsintä tuotti tulosta. Löytyivät, samalla tuli järjestettyä myös lipaston laatikot…

Koko ohjelmisto

Käytiin Lulun ja Lean kanssa ulkoilemassa kameran kanssa. Tarkoitus oli ottaa upeita kesäkuvia. Tokihan niitäkin tuli, mutta myös niitä kissoja kuvaaville äärimmäisen tuttuja harjaotoksiakin. Lean kanssa edelleen harjoitellaan kameraan katsomista ulkona. Sisällä Lelluhan on varsinainen linssilude.

Naapurin rappusilla on kissakavereita ja upeita kukkia.

Huikaisevan sinisen taivaan alla on upea olla kuvattavana. Aita oli jo varjon puolella, siksi vähän tummahko kuva.

Oman pihan ihastelua.

Lähikuva ihanaisesta tiikeristä. Jatkaa sarjaa jota rakastan, kissasta puuttuu korvan kulma tai jotain, mutta kuva on siltikin aivan ihana ja rakastettava.

Pensaikossa oli kiinnostavia pörriäisiä.

Valkoapiloita ja mehiläisiä, mun lempparia!

Kutsuin miljoona kertaa luokse, tässä “totellaan”

Tämä oli ihan oma keksintö. Selvästi tahtoi vain elvistellä, miepä osaan tyyliin :)

Ehdoton suosikkikuvani. Tämän kesän paras Lulu kuva, sanoisin.

Ei katso kameraan.

Ei katso kameraan.

Sisällä siihen voi jo vilkaista..

Suomen kesäkattaus

Kävin tänään pitkän kissalenkin Lulun kanssa. Matkalle mahtui mukaan varsinainen kattaus Suomen kesää. Osa kohtaamisista sai aikaan suurtakin kiinnostusta, osalle heilautettiin vain häntää ja jatkettiin matkaa. Aloitetaanko?

Oli hepokatti maantiellä poikittain, tai parempinkin tienpenkassa soittelemassa. Kiinnostusta löytyi niin maan pahuksen paljon. Missä, missä missä, mistä, mistä, mistä tuo ääni oikein lähtee? Ei löytynyt ei, mutta kiinnostusta löytyi.

Tierummun lävitse soliseva vesi aiheutti syvän kurkistuksen ja omistaja valmistatui jo onkimaan tiikeriä kuivalle maalle. Onneksi kurkkaus oli hallittu ja nähtiin vettä, mutta ei kasteltu varpaita. Tiellä olevat lätäköt kierreltiin asiantuntevasti.

Naapurin koiraa osattiin tällä kerralla jo vähän varoa, mutta reippahasti kävi askeleet pihan ohi ja koirakin oli sisälllä. Vallan vauhdikas ja hieno talo-ohitus. Ei mitään säikähdys kammoa edellisestä kerrassa. Mainiota!

Seuraavaksi vauhdikkaalla reissulla vastaan oli tulossa auto. Nappasin neidin syliin ohituksen ajaksi. Samalla kuului myös varsin päättäväistä mourua. Musta kissa juoksi yli tien ja omistajan sylissä oleva Lulu tahtoi tehdä selväksi olevansa kulmakunnan uusi kuningatar.

Auto meni ohi ja seuraavaan kohtaukseen loikkasi Saku Sammakko. Kiinnostus tasan nolla niin kissalla kuin sammakollakin. Muutama laiska loikka ja laiska nuuhkaisu. Häntä viuhtoen eteenpäin jatkui matka.

Seuraavaksi meinasi jo vähän vauhtimasiina hyytyä joskin puskat tuli tarkastettua huolella, nautittua vähän vihreätä evästä kuin maastouduttua pimenevään iltaan. Ohi kävelevä nuori poika ei olisi edes ymmärtänyt mikä häneen iski jos suuri tiikeri olisi tehnyt suuren maastoutumisloikkansa.

Kaikesta huolimatta oma kotiovi tuli Lulun mielestä liian aikaisin. Vielä olisi ollut nähtävää. Mitähän?

Mitä kuuluu Lealle?

Meillä on ollut uusi blogi jo muutamia viikkoja, mutta Lea kuulumiset ovat jääneet kertomatta. Nyt tulee siihen muutos.

Ihan niinkuin Lulun kanssakin on Lealle ulkoilut nykyään tärkeä osa jos ei aivan päivittäistä niin ainakin viikottaista rutiinia. Lean kanssa ehdittiin tehdä jo pitkiäkin ulkoilulenkkejä, kunnes kävi vahinko jossa pudotin flexin maahan ja kelautuva nauha lähti neitiä kohti kovaa vauhtia. Lea säikähti pahasti sitä ja juoksikin vauhdilla ympäri ämpäri pihamaita ja pusikkoja. Sain viimein neidin kiinni koivun runkoon (puun tyvellä onneksi) surkeasti maukuen tarrautuneena. Tämän episodin jälkeen tuli minusta itsestäkin varovaisempi, sillä ihan oma vahinkohan se flexin pudottaminen oli. Samalla tajusin kuinka “vaarallista” kissan paha säikähtäminen ulkona on. Ei yhtään voi ennakoida mihin Lea lähtee kun se oikein pahasti säikähtää.

Tämän tapahtuman jälkeen josta on jo nyt pari viikkoa Lea on aloittanut ulkoilut “nollasta” eli tutustutaan uudelleen pihapiiriin ja sen ääniin. Iltaisin ajoittuvat ulkoilureissut ovat päivän kohokohtia vaikka yllättävän äänen kuuluessa tyttö ottaakin herkästi jalat alleen. Ulkoillessa Lea on kuitenkin sisäistänyt sen, että minun sylissäni on turvapaikka. Vaikka neiti ei sisällä juurikaan viihdy sylissä; voi ulkona pelottavassa tilanteessa neidin ottaa syliin ilman totaalista raapimispaniikkia.

Kuitenkin kaikesta sätkyilystä huolimatta pihapiirin yöperhoset ovat saaneet viime aikona kovaa kyytiä. Matalalentoiset öttiäiset joutuvat valkoisiin tassuihin todella asiantuntevasti ja kiinni saatuaan pikku metsästäjä syö ne hyvällä ruokahalulla. Ainakaa vielä ei neidin ilmeistä päätellen ole tullut pahanmakuista yökköstä vastaan, nimistään huolimatta :)

Sisällä Lea ottaa aina vain enemmän kontaktia minuun ja tänäänkin nukuin pienet päikkärit Lea vieressäni. Ei ihan kainalossa, mutta ei kaukana kuitenkaan. Lellu kehräili myös tyytyväisesti kun pääsi lähelleni ja tajusin itse kuitenkin pitää vähän etäisyyttä ettei ahdistus vain alkanut vaivata. Kerraassaan mukavat puoli tuntiset päikkärit.

Punnitsin eilen mansikkalaatikossa (tyhjässä…) tyttöset ja Lean kohdalla vaaka pysähtyi noin 5 kg, joten ulkoilun riemuissa on karissut 200 g pois painostakin, joten neitokaisen paino on nykyään juuri sopivat 5,0 kg. Kerrassaan hykerryttävää. Ruoka kuitenkin maistuu edelleen hyvin joten mistään paastolaihduttamisesta ei ole kyse. Touhua, vaikkakin varovaista on enemmän.

Kaunotarkuva.

Katsotaan kuinka vauhdikkaaksi elämä menee kun on vuosittaisen rokotuksen aika. Vielä en ole varannut eläinlääkärille aikaa, mutta heinäkuun aikana pitäisi sekin reissu tehdä…

Summer blog

Minz muisti meitä Summer blog- tunnustuksella

Here are the rules:/ Säännöt:
1. The winner can put the logo on his/her blog./
Voittaja voi laittaa logon blogiinsa.
2. Link the person you received your award from./ Linkitä siihen blogiin, josta palkinnon sait.
3. Nominate at least 5 other blogs./ Nimeä vähintään 5 muuta blogia palkinnon saajiksi.
4. Put links of those blogs on yours./ Laita noiden blogien linkit sivullesi.
5. Leave a message on the blogs of the boys/girls you’ve nominated./ Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi.

Minun nimeävät Summer blogit ovat seuraavat. Wauhtitassut, jossa ihan äskettäin julkaistiin upeita kesäkuvia, Perditan jengi, jossa myöskin on usein esillä kesäisiä ulkoilukuvia, ja kuka voisikaan vastustaa seppele päässä olevaa Misse Perditaa? Kanelin kissanpäivät jos kaksi ensimmäistä olivat vanhoja tuttuja on tässä vähän uudempi tuttavuus. Maustetytöt Kaneli ja Vanilja ovat kauniita tyttöjä ja jossain vaiheessa on pikkupentujen tassujakin luvassa. Odotetaan jännityksellä :)Tilkkutassut ovat saaneet vauhdikasta vahvistusta ihan hiljattain kahden pikkupennun muodossa. Kissakarvoja on varmasti, tilkut ovat (epä)järjestyksessä ;) jatkossakin. Ja ihana Viirunenä Anni viettää nyt kesälomaa, mutta palailee varmasti myöhemmin mukaan blogielämään.

Lomalle

Uuden blogin ensimmäinen Kissojen kanssa otsikko. Minulla ei juurikaan ajankohtainen aihe kun juuri vaihdoin työpaikkaa mutta miten muilla. Kesäloma aika on jo hyvässä käynnissä, osalla se on ehkä jo ollutkin. Miten sovitetaan yhteen kissa ja kesäloma? Lähteekö kissa mukaan sukuloimaan vai menee hoitoon emännän ulkomaanmatkan ajaksi? Onko blogimaailmassa monta kesämökkeilevää kissaa?

Millaisia vinkkejä on antaa kesämökillä kissan kanssa liikkuvalle, pitkiä/lyhyitä matkoja matkustavalle tai omistajalle jonka kissa menee kesäloman ajaksi hoitoon?

Onhan loma-asiat kunnossa?

Onhan loma-asiat kunnossa?

Päivän paras

Tässä olisi äskettäin otettu kuva päivän parhaasta hetkestä.

Njam ruokaa, ja kaksi kiiltävä turkkista kissaa.

Kiva juttu

Homelo ja Eetu muistivat meidän uunituoretta blogia Briljante Weblog tunnustuksella. Myös Tilkkutassuilta saatiin tämä tunnustus.

Sääntöjä tähän merkkiin liittyy 5;

1. Voittaja voi laittaa logon blogiinsa.
2. Linkitä siihen blogiin, josta sait palkinnon.
3. Nimeä vähintään 7 muuta blogia palkinnon saajaksi.
4. Laita noiden blogien linkit sivullesi.
5. Jätä viesti blogeihin, jotka nimesit voittajiksi.

Me laitetaan tämä erityisesti nurkan taakse Wauhtitassuille :)

Käytännön vinkki

Lulu osaa avata ovet joten olin suurissa ongelmissa kun neiti innostui ulkoilusta. Eteisen ovi ei ollut koskaan kiinni vaan touhukas kissa avasi omatoimisesti välioven ja huusi suoraa huutoa ulko-ovella. Puhettakaan siitä millainen oli tulla kotiin kun pelkäsi sydän kurkussa aina että milloin tiikeri ja pantteri porhaltavat pihalle.

Näissä kuvissa on yksinkertainen ratkaisu. Vessanlukko x2 hinta yht. noin 22 €, mutta maksanut itsensä takaisin parempina yöunina.

Sisällä

Eteisen puolelta

Siitä välimaastosta:

Lukon paikalleen asettelu vaati vähän viitseliäisyyttä, mutta kannatti.

Ulkoilun riemua

Meille on käynyt niin kuin monelle muullekin kissojen kanssa valjasteleville. Ulkoilu on kivaa. Niin kivaa, että sitä ei voi saada kylliksi. Kaksi kissatyttöä ovat aina valmiita suureen seikkailuun isossa maailmassa.

Töiden vuoksi olen kuluneet viikot ollut todella kiireinen ja kotiin päästessäni todella väsynyt. Iltavuorojen jälkeen (kotiudun n. klo 23.30) on vähintään tunti mennyt kahden kissan kanssa pihalla sompaillen. Siltikään mikään ei riitä eikä ole tarpeeksi ;)

Lulu linnoittautuu eteisen oven eteen ja tylsistyessään kiipeilee hattuhyllylle odottamaan. Tiikerin ovenvahdin ohi ei pääse huomaamatta. Ei vaikka kuinka olisi salamyhkäinen tai päättäväinen.

Ulos täytyy päästä ihan just nyt. Kaikki muu on selitystä ja kiertelyä on kissojen mielipide.

Ovivahti.

Vahti